15/03/2024
Pari kommenttia tämän artikkelin suhteen:
“Jos meillä ei ole kilpaurheilua, meillä ei ole hevosiakaan”, sanoo hevosiin erikoistunut eläinlääkäri Liisa Harmo (joka myös työskentelee Ratsastajainliiton hyvinvointiryhmän puheenjohtajana, mikä ei tietenkään ole minkään näköinen conflict of interest…🙄)
Ei, hevonen lajina tai ratsastus harrastuksena ei todellakaan vaadi kilpaurheilua. Next, please.
“Hevonen haluaa liikkua. Se ei ole lemmikki, koira, jota voi talutella. Hevosta ei voi pitää pelkästään tarhassa taputeltavana”, sanoo kouluratsastustuomari Maria Collander.
Kyllä hevonen on suurimalle osalle harrastajista lemmikki ihan samalla tavalla kun koira tai kissa, se nyt vaan sattumoisin ei asu kotona sohvalla. Hevonen voi liikkua ja olla terve ilman ratsastusta, se on yksinkertaisesti järjestelykysymys. Käynti on hevosen perus askellaji jolla se useimmiten liikkuu paikasta A paikkaan B, niin miksi sitä ei voisi tehdä narussa taluttaen ja hevosen mieltä virkistäen.
“GP-liikkeet ovat hevosille luontaisia. Ne tekevät niitä jo varsana itsekseen laitumella. Oikealla palkitsemisella ja johdonmukaisella koulutuksella hevosen voi opettaa tekemään liikkeitä ratsastajan pyynnöstä. Hevoset ovat silminnähden iloisia, kun ne saavat tehtävistä palkintoja. Kyse ei ole mistään sirkustempuista”, Hagelstam korostaa.
Kyllä, hevosille on luontaista olla taitavia liikkujia, m***a entäs kun se liike syntyy ratsastajan alla koska hevosta pakotetaan, eikä koska se on sille juuri sillä hetkellä luonnollista? Kuinka usein Hagelstam käyttää koulutuksessaan palkkaamista paineen poistamisen sijaan? Paineen poisto eli R- kun on helpotus, ei palkinto.
”Isompi hyvinvointiongelma on, että niin moni harrastehevonen on Suomessa huonokuntoinen ja lihava eikä liiku tarpeeksi”, Harmo sanoo.
Olipahan taas turha whataboutismi argumentaatiovirhe, mitäpä tähän edes lisäämään….
“Meillä ei olisi ongelmia, jos kaikki opettelisivat ratsastamaan todella hyvin.”
Jaa-a, aikamoinen letkautus, meistä kun harva ikinä tavoittaa sitä ”todella hyvin” tasoa vaikka kuinka hinkataan, ja jos kansainvälisiä kilpakenttiä katsotaan niin juuri siellä huipputasolla sitä rumaa ratsastusta vasta nähdäänkin? Entä jos otettaisiin se perinteinen ratsastus yhtälöstä kokonaan pois, ja korvattaisiin se nykytieteen mukaisilla metodeilla?
”Molemmat haluaisivat, että tuomarit rankaisisivat huonoilla pisteillä nykyistä enemmän tyytymättömän näköisistä hevosia. Kansainvälinen ratsastajainliitto on lanseerannut “happy athlete” -käsitteen, jolla markkinoidaan iloisesti suorittavaa kilpahevosta…. - Tilannetta valvovat stewardit, kilpailujärjestäjien toimihenkilöt, jotka vastaavat hevosten hyvinvoinnista kilpailujen ajan.”
Niin, ja tästähän meillä löytyy roppakaupalla todistusaineistoa, että näin ei ole. Stewardit eivät ilmianna rollkuria tai kovaa kannuksien käyttöä. koska normit ja hiljaisuuskulttuuri.
Näihin kuviin ja tunnelmiin niin lähdenpä tästä taluttamaan kuraista ja onnellista lemmikkihevostani.
Ratsastuskohut ovat nostaneet hevosten hyvinvoinnin ja kilparatsastuksen eettisyyden valokeilaan.
