11/10/2024
Mikä on käytösongelmien, kuten nyt vaikka reaktiivisuuden hoidon onnistumisen tärkein ratkaiseva tekijä? Se on usko. Uskomatonta kyllä. Se on usko siihen, että ratkaisu on olemassa. Usko siihen, että sinä itse ja koirasi pystytte siihen. Usko siihen, että kouluttajasi tietää mitä tekee. Usko siihen, että käytetty metodi tuottaa tulosta. Sillä jos siihen ei usko, menee koulutus sekamelskaksi ja metodishoppailuksi.
Jos käytettävissä olevia keinoja käytetään sekaisin tai keinoja vaihdellaan koko ajan, koira ahdistuu aina vain enemmän. Koira ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, m***a se tietää että vastaantuleva koira on vaarallinen ja se on karkoitettava. Niin, haukkuminen on karkottava signaali. Hyvin harva reaktiivinen koira kuitenkaan hyökkää vahingossa irti päästessään. Suurin osa menisi haukkumaan lähelle, m***a varoisi joutumasta tappeluun. Motiivi siis ei ole päästä toisen iholle vaan juurikin päinvastainen. Toiselle koiralle haukkuva koira on epävarma, ei näytä suurta egoaan. Pikkukoiratkaan.
Kun ratkaisemme koiran käytösongelmaa, on aina oltava koiran kanssa samalla puolella. Ymmärrettävä koiran tunteita. M***a niihin ei pidä mennä mukaan. Tunteet tarttuvat, m***a meidän tehtävä on huolehtia, että meidän rauhallinen, varma ja luottavainen tunne tarttuu koiraan eikä koiran epävarmuus, kiihtymys ja ahdistus tartu ihmiseen.
Ratkaisun täytyy perustua myös koiran omaan oivaltamiseen. Kieltäminen ei auta, koska se ei ole koiran oma tahto. Se saa pääsääntöisesti koiran entistä epävarmemmaksi ja ahdistuneemmaksi, ja apuna varsin hetkellinen jos sitäkään. Koiran näkökulmasta oma ihminen, johon pitäisi voida luottaa, vaihtaa puolta. Kieltäminen ei tue koiraa, vaan ainoastaan estää kehityksen. Koulutusprotokolla täytyy rakentaa siten, että koira itse oivaltaa toisenlaisen käytöksen johtavan sen kannalta parempaan lopputulokseen. Vain näin ratkaisusta saadaan pysyvä.
Koiran täytyy myös saada pohtia vaihtoehtojaan ja ratkaisuaan. Raapia päätään. Harkita ja tehdä päätös sen perusteella. Äkkinäiset päätökset ovat johtaneet olemassa olevaan tilanteeseen. Anna koirallesi siis aikaa ratkaista tilanne toisin.
Jotta koira voisi ratkaista toisin, sille on järjestettävä ympäristö ja olosuhteet, joissa se voi ratkaista toisin ja sitä vahvistetaan oikealla tavalla. Ja tehtävää toistettava ja toistettava. Koiran omaan oivaltamiseen perustuva koulutus on nopeaa, ja rakentuu koiran aitoon motivaatioon. Tällöin uusi käytös alkaa vahvistaa itse itseään.
Oheisessa kuvassa Iggy pohtii ja tekee lopulta oikean ratkaisun, kääntyy ja jatkaa matkaansa. Molemmat koirat ovat alkujaan reaktiivisia, m***a kumpikin pystyy nyt tilanteessa ratkaisemaan oikein. Molemmat ohjaajat ymmärtävät koiraansa ja osaavat antaa sille aikaa, ja pysyvät itse rauhallisena ja ovat koiran tukena.
Mikään uusi rutiini ei kuitenkaan mene meillä ihmisilläkään kerrasta jakeluun. Alussa uutta rutiinia täytyy todella miettiä ja työstää: onko edes motiivia tehdä toisin kuin aiemmin. Tämän tietää jokainen, joka on joskus halunnut laihtua. Miten paljon helpompaa on ottaa se pulla kuin salaatti? Tästä syystä pikaratkaisua - kertalaakin koulutusta - ei ole olemassa. Koirat kyllä oivaltavat nopeasti, m***a jotta käytös saadaan pysyvästi sellaiseksi, että se toimii aina ja kaikkialla, kaikissa tilanteissa, vaatii aikaa, toistoa ja sitä uskoa, että lopulta ollaan maalissa. Moni jättää kesken. Tai ei usko, että maaliin on mahdollista päästä.
Kun siis ratkaiset koirasi käytösongelmaa, etsi keino, joka perustuu koiran omaan oivaltamiseen, hallitse tunteesi, tee toistoja, anna koiralle aikaa ja - ennenkaikkea - usko ja luota
