11/10/2023
Pentupäiväkirjaa osa 2.
"Häät"
Kuuluuko pentupäiväkirja aloittaa näin kaukaa, kuuluu. Tämä on myös yksi kasvattajan tekemä toimenpide pentujen eteen.
Kissanaaras astutetaan, kun se tulee kiimaan. Kiimaväli on erittäin yksilökohtainen, ja siihen vaikuttaa kirjallisuuden mukaan mm. auringonvalo. Näillä meidän sisäkissoillamme tuntuu, että tähtien asento on merkityksellisempää, niin omituisia kiertoja tässä on vuosien aikana tullut nähtyä (mm. 10 kk tauko kiimoissa ja 8 viikon jatkuva kiima). Normaalisti burmanaaras tulee kiimaan 1,5-5 viikon syklillä, ellei sitä astuteta.
Usein tuntuu, että naaraan kiima alkaa juuri silloin, kun ei olisi aikaa kuljettaa kissoja astutukselle. Joskus valittu sulhanen asuu tässä pitkien välimatkojen luvatussa maassa niin kaukana, ettei tavallisessa arki-illassa mitenkään ole mahdollista ajaa suuntaan ja toiseen kissaa kuljettaen 😑 Astutus kuitenkin pitäisi tapahtua n. 2.-3. päivänä kiiman alkamisesta, ja *tästä syystä* moni kasvattaja allekirjoittaa ajatuksen, että jo astutuksen aikaansaaminen tosiaan on kasvattamista. Onneksi usein kasvattaja ja uroksen omistaja tekevät tässäkin asiassa yhteistyötä, ja monet kerrat on siirretty kissaboksia autosta toiseen bensa-aseman parkkipaikalla illan pimeydessä jossain päin Suomea 😅
Kissahäät vaativat muilta kissoilta vapaan tilan, jotta sulho ja morsian voivat keskittyä itse asiaan, "hääyötouhuun". Varsinkin nuori, kokematon kolli saattaa olla itsevarmempi, jos saa olla omalla reviirillään, m***a aina tämä ei ole järjestettävissä. Tärkeintä on, ettei häähuone ole liian pieni, sillä "häätanssi" vaatii oman tilansa. Toisaalta liian suurikin tila saattaa vaikeuttaa astutusta, jos arka osapuoli pystyy piilottelemaan toiselta loputtomiin. Tosiaan, vaikka naaras olisi kotona miten kiljunut poikaystävänhimossaan jo muutamia päiviä, ei ole lainkaan tavatonta, että h-hetken tullen pupu muuttaa tytön pöksyyn ja naaras välttelee kontaktia uroksen kanssa henkensä edestä. Eikä tämä välttämättä koske vain kokemattomia morsiamina: Ninelli's Villi Vadelma alias Veela vietti jokaisten kolmien häidensä ensimmäisen yön sohvan sisässä. Joka kerta tämä hänelle sallittiin (stressin laskemiseksi ja hajujen vaihtumiseksi, juonenpään löytymiseksi), kunnes seuraavana aamuna sohva nostettiin selälleen ja morsiamenpaljastus johti joka kerta pentuihin.
Häiden sopivasta pituudesta on erilaisia teorioita ja mielipiteitä. Yleensä kuitenkin astumisia pitäisi nähdä useampia, jotta on edes jonkinlainen varmuus vaivannäön järkevyydestä. "Akti" on aika simppeli tapahtuma ja yleensä sujuu luonnostaan, kun molemmat osapuolet ovat tarpeeksi vanhoja ja terveitä. Lukemattomat kerrat olen vakuutellut epävarmaa omistajaa, että kyllä tikanpoika puuhun kipuaa, kunhan saa tarpeeksi varmuutta harjoitusten kautta.
Mitään merkkiä hedelmöitymisen onnistumisesta ei ole, vaan häiden jälkeen kasvattaja laittaa sormet ristiin ja toivoo ettei naaras tule uudestaan kiimaan 🤞
-
Jälleen, jos teille herää kysymyksiä tästä vaiheesta pentupäiväkirjaa, kysykää alle niin koitan vastata parhaani mukaan.
