30/09/2021
Asiaa!
Hevonen kaatuu.
Kyllä, tämä teksti on vanha. Aion julkaista sen joka syksy kunnes kukaan ei somessa naureskellen esittele maassa makaavaa varsaa, joka pelkää kuollakseen. Toisto on opintojen äiti, isä, ja paha kummitäti. On jälleen se aika vuodesta, jolloin altistan itseni someraivolle, naureskelulle ja maalittamiselle. Bring it on :D
Hevonen on saaliseläin ja sille on ominaista, että m***a samanaikaista asiaa saa sen jännittymään. Se voi näkyä pienenä hännän viuhumisena tai suun aukomisena kun sitä pyydetään liikkeelle ja samalla käsi pitää vahingossa vastaan ohjilla.
Se voi näkyä hitaasti reagoimisena, pään ja kaulan kohottamisena tai kiirehtimisenä silloin, kun hevonen on uudessa paikassa eikä se vielä ole tottunut ympäristöön. Kun ympäristön ärsyketulva ei enää vie pääosaa hevosen huomiosta, se palaa takaisin omaksi itsekseen ja toimii melkein kuten kotonakin. Se on tottunut.
Sama voi näkyä varsan pystyyn hyppimisenä, kun sille laitetaan kärryt perään ja sitä ei ole totutettu varusteisiin ja kärryihin riittävän huolellisesti yksi asia kerrallaan. Tottumisen edellytys on se, että uusi asia on riittävän pieni ja hevonen pystyy siihen tottumaan.
Liian paljon uusia varusteita kerralla aiheuttaa hevoselle samankaltaisen jännittymisen kuin uudessa paikassa, missä ärsykkeitä on yksinkertaisesti liikaa, ja nopeimmin ongelmasta pääsee, kun pilkkoo tämänkin asian kouluttamisen pieniin osiin ja odottaa jokaisen varusteen kohdalla, että hevonen tottuu.
Saaliseläin voi pelätessään yrittää paeta ja yleensä tekeekin niin (”ryöstää”), m***a äärimmäisenä pakokäyttäytymisen muotona se voi kaatua maahan ja ”näytellä kuollutta”. Suomeksi käytetään termejä tooninen immobilisaatiovaste ja kataleptinen jäätymisreaktio.
Google antaa hakusanoilla ”tonic immobility” tai thanatosis joitain tietopohjaisia artikkeleita aiheesta, mm. tämä artikkeli:
”Thanatosis is normally triggered in situations perceived to be of extreme danger, typically an imminent threat of predation, and elicited by strong and sustained tactile stimuli consistent with having been caught by a predator.”
Epävirallinen käännös:
…esiintyy normaalisti tilanteissa, jossa eläin kokee olevansa äärimmäisessä vaarassa, tyypillisesti välittömästi saalistettavana. Se käynnistyy voimakkaasta ja jatkuvasta kosketuksesta, joka eläimeltä tuntuu siltä kuin saalistaja olisi tarttunut siihen.
Jos varsa kaatuu maahan silloin kun sille laitetaan kärryt perään ensimmäisiä kertoja, se ei kerro siitä yksilönä muuta kuin että sen ajolle opettamisessa on edetty aivan liian nopeasti ja hevosta pelottaa todella paljon. Eläinten pakokäyttäytymisen muodot todennäköisesti periytyvät jonkin verran eli sikäli se voi liittyä hevosen ”luonteeseen” m***a eniten se kertoo kyllä siitä, että opetuksessa ollaan edetty ko. yksilölle aivan liian nopealla tahdilla.
Miksi yksi kaatuu, kun monet pakenevat? Luin jonkin aikaa sitten Buzynskan artikkelin "Stress reactivity and coping in horse adaptation to environment" (Journal of Equine Veterinary Science 2014) ja hän puhui mielenkiintoisesta aiheesta, aktiivisesta ja passiivisesta selviytymisreaktiosta. Aktiivisessa selviytymisreaktiossa hevosen sympaattinen hermosto aktivoituu voimakkaasti ja hevonen voi paeta. Passiivisessa selviytymisreaktiossa puolestaan hevosen parasympaattinen hermosto aktivoituu (ilman, että hevonen olisi rento ja rauhallinen, kommenttina) ja hevonen vaipuu reagoimattomuuteen.
Se ei ole normaalia, se ei ole millään tavalla huvittavaa vaan sillä hetkellä se on valtava stressi ja hyvinvointiongelma kyseiselle hevoselle ja sen lähellä oleville ihmisillekin. Hevonen todennäköisesti uskoo silloin kohta kuolevansa.
Pilko asioita. Se kannattaa. Jäät itsekin paremmin henkiin tai loukkaantumatta, koska hevonen käyttäytyy ennakoitavammin. Siinä, missä yksi hevonen ”leikkii kuollutta” toinen ryöstää.
Yksi asia kerrallaan
Vaikka se tuntuisi hitaalta ja työläältä, yhden varusteen lisääminen kerrallaan on ehdottomasti varmin tapa saada hevonen, joka suhtautuu ratsastukseen tai ajoon tyyneesti. Totuttaminen pitää tehdä niin pienissä erissä, että hevosella on mahdollisuus tottua. Muuten koulutus on sekä ihmiselle että hevoselle paljon hankalampaa ja vaarallisempaa kuin sen tarvitsee olla.
Jos tavoitteesi on, että hevosella on päällään valjaat, suitset ja ajo-ohjat sekä perässään kärryt, että hevonen pystyy oppimaan ja suorittamaan parhaiten (ja avustajat ja ohjastajatkin pysyvät hengissä), pilko kokonaisuus niin pieniin osiin kuin voit.
Taluta varsa tallinpihalla ensin riimussa, kunnes se on aivan tottunut siihen. Sitten riimu ja pelkkä rintaremmi päällä kunnes se lampsii aivan yhtä rennosti kuin ilman rintaremmiä. Sitten silat ja kun se sujuu, häntäremmi niihin kiinni. Valjaissakin on oikeasti vain muutamia osia, kuten suitsissakin. Ei siihen mene kovin paljon enemmän aikaa kuin siihen, että laitetaan ne heti päälle käytävällä, jossa varsa on kahdelta puolelta kiinni (ja korjataan sitten muutaman yksilön kohdalla vahinkoja pitkään).
Odota joka varusteen välillä, että varsa oikeasti tottuu. Saaliseläimelle erityisen hankalia asioita voivat olla silmälaput sekä se, että kärryt seuraavat perässä. Harjoittele siis erityisesti näitä asteittain. Yleensä hevonen on paljon rennompi kun se näkee ympärilleen.
Ja ota kaveri matkaan ja taluta varsaa tallinpihan ympäri niin, että kaveri kipittää vähän kauempana kärryjen kanssa. Siinä tahdissa kun varsa tottuu, kärryt voivat olla lähempänä ja lähempänä, kuitenkin ihmisen turvallisuudesta huolta pitäen. Anna hevoselle mahdollisuus tottua, älä vain estä sitä pakenemasta.
Ei, en tiedä ajohevosten opettamisesta sen kummemmin mitään. Ajattelin kyllä itse opettaa muutama oma hevonen ajollekin jossain vaiheessa. M***a tiedän ihan vähän hevosesta eläimenä ja hevonen, joka ”leikkii kuollutta” (huono ilmaisu, koska leikki on tässä kohtaa todella kaukana) on todella peloissaan.
Tutki terveitä
Vähän samalla tavalla, kuin on mielenkiintoista tietää, miksi jotkut pysyvät terveinä ja hyvinvoivina eikä pelkästään sitä, miksi ja miten toiset sairastuvat, olisi kiva tietää tavoista opettaa varsa ajolle ilman, että se pelkää. Tunnetko sinä jonkun, jolla varsat eivät koskaan makaa tai ryöstä ajo-opetuksessa? Yritä selvittää, miten hän opettaa niitä. Matki sitä.
