04/09/2023
Tunnetila käytöksen takana
Tunteet ohjaavat voimakkaasti niin ihmisten kuin eläintenkin käytöstä. Ne saavat yksilön tavoittelemaan tai välttelemään aiemmin kohtaamiaan asioita sen mukaan, aiheuttiko tilanne silloin mukavia vai epämiellyttäviä tuntemuksia. Siksi eläinten käytöstä pohtiessa on välttämätöntä ymmärtää jonkin verran tunteista toiminnan takana. Joskus tunnetilan muuttaminen voi jopa ratkaista kokonaisen käytösongelman, sillä haastavaksi koettu käytös loppuu, kun sen taustalla vaikuttanut tunnetila poistuu.
Yksi toimiva tapa tunteiden luokitteluun on niiden jakaminen nelikenttään oheisen kuvan mukaisesti. Kaavion ensimmäisellä akselilla on valenssi, eli tunteen miellyttävyys, ja toisella sen kiihdyttävyys. Kaikki tunteet voidaan sijoittaa näiden kahden ominaisuuden perusteella johonkin kohtaan nelikenttää. Esimerkiksi pelko ja aggressio ovat hyvin kiihdyttäviä negatiivisia tunteita, joten ne sijoittuvat kaavion vasempaan ylälaitaan. Vasemmasta alalaidasta löytyy esimerkiksi alakuloa ja masennusta, sillä ne voivat olla tunteina yhtä epämiellyttäviä, m***a niihin ei liity lainkaan kiihtymystä - päin vastoin näitä mielentiloja voitaisiin sanoa passivoiviksi. Oikeasta laidasta puolestaan löytyvät positiiviset tunteet, kuten tyytyväisyys, ilo ja innostus. Kannattaa huomata, että niidenkin joukossa on sekä rauhallisia että kiihdyttäviä tunteita.
Tunteet ovat hetkellisiä ja voivat vaihdella nopeastikin esimerkiksi pelosta helpotukseen, jos säikähdyksen kohde osoittautuukin vaarattomaksi. Niiden lisäksi kannattaa pohtia myös eläimen mielialaa, eli pidemmällä aikavälillä vallitsevaa perustunnetta, johon yksilö palaa uudestaan ja uudestaan, kun tunteita herättäviä virikkeitä ei juuri sillä hetkellä ole tarjolla. Mielialaan vaikuttavat todennäköisesti sekä yksilön ominaisuudet että sen aiemmat kokemukset, joten sen muuttaminen ei aina ole helppoa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että positiiviset tunteet lisäävät eläimen hyvinvointia ja negatiiviset vähentävät sitä. Niinpä haluamme tarjota lemmikeillemme mahdollisimman paljon positiivia tunteita niiden elämään. Runsas määrä positiivisia tunteita myös nostaa mielialaa, tekee yksilöstä optimistisemman ja paremmin satunnaisia vastoinkäymisiä kestävän. Vastaavasti negatiivisten tunteiden kokeminen heikentää hyvinvointia ja laskee mielialaa, sekä lisää pessimismiä. Hyvinvoivan eläimen on helpompaa oppia ja käyttäytyä tasapainoisesti, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, millaista arkea ongelmakäytöksen vuoksi kouluttajan tai eläinlääkärin luokse päätyvä koira elää.
Millaisia tunnetiloja käytöshaasteiden takaa sitten löytyy? Tämä tietenkin riippuu katsantokannasta, sillä osa käytöksistä on ongelmia vain omistajalle tai ympäristölle, osa eläimelle itselleen ja osa molemmille. Eläimen kannalta ongelmalliset käytökset pohjaavat nähdäkseni negatiivisiin, eli kaavion vasemmasta reunasta löytyviin tunteisiin. Omistajan tai ympäristön kannalta haastaviksi koetut käytökset taas sijoittuvat taustatunteiltaan pääosin kaavion yläreunaan. Näin ollen ei ole mikään ihme, että merkittävä osa kouluttajan ja eläinlääkärin kohtaamista käytöshaasteista johtuu joko pelosta tai aggressiosta, jotka molemmat sijoittuvat kaavion vasempaan ylälaitaan.
Kannattaa kuitenkin huomata, että myös oikean yläkulman ja vasemman alakulman tunteet saattavat aiheuttaa haasteita. Tyypillisiä oikean yläkulman ongelmia ovat esimerkiksi tervehtiessä ihmisiä vasten hyppivä tai leikkiessä käsiä pureva koira. Koiran näkökulmasta näissä tilanteissa ei ole mitään pahaa, sillä se on hyvinkin onnellinen ja innoissaan. Ymmärrettävästi omistaja ei arvosta saamaansa mustaa silmää tai revenneitä vaatteita, joten parivaljakko saattaa hyvinkin päätyä kouluttajan pakeille.
Surullisempia tarinoita löytyy mielestäni kaavion vasemmasta alakulmasta, sillä nämä tunteet laskevat enemmän eläimen kuin omistajan hyvinvointia. Siksi omistaja ei välttämättä huomaa karvaturrin hätää, eikä lemmikki saa apua. Vasemman alakulman tunteita voitaisiin kuvailla esimerkiksi sanoilla masentuneisuus, näköalattomuus, alistuminen ja kokemus vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Tällainen eläin on usein passiivinen, helppo ja huomaamaton - m***a onneton. Vanhanaikaiset, kuriin ja pakotteisiin perustuvat koulutusmenetelmät tuottavat helposti tällaisia eläimiä. Siksi koulutusmenetelmällä on väliä.
