Myös Nuppu viritteli kisafiiliksiä mölleissä tänään. Vauhti on edelleen harkitsevaista, mutta kuvaaja onnistuttiin siitä huolimatta yllättämään lentävällä startilla 😂 Nupun kanssa pitää jatkossa muistaa, että kolme rataa illalle on maksimi…
Tänään lämmiteltiin mölli-kisoissa alkavaan kisakauteemme. Reea sai toiselle radalleen hyvän suoritusvarmuuden päälle ja saatiinkin hyvä ratatreeni-ilta. Tästä on mukava jatkaa ensi viikonloppuna taas pitkästä aikaa oikeisiin kisoihin 🤩
Laaduntarkkailijat seuraamassa aitatolpan korjausta…
Täplä-mamman kuulumisia…
Eilen huomasin ilokseni unohtaneeni laittaa Täplälle tossut iltalenkille. Iloinen asia tämä oli siksi, että Täplä näytti nyt liikkuvan ihan sujuvasti hiekkatiellä myös ilman tossuja 😀
Elokuussa löytyi toimiva lääkitys tassuvaivoihin ja sillä on saatu tassut lähes normaalikuntoisiksi 💖Tassuongelma sai myös patologin kartoittamana diagnoosin: hepatokutaaninen syndrooma. Se voi olla seurausta jo lienee vuosia muhineesta cushingista tai sitten muista maksaongelmista.
Mutta parasta on, että nyt on tiedossa vaivaan tepsivä hoito ja näin saadaan mamman elämänlaatua taas roimasti paremmaksi 💖
Viime aikoina koiranäyttelyt on herättäneet paljon keskustelua. Mielestäni on hyvä, että asioita tarkastellaan kriittisesti. Kuitenkin esiin on päässyt lähinnä hyvin negatiivisia nostoja. Omien kokemusteni mukaan näyttelytoiminnasta, kuten lähes kaikesta muustakin, löytyy niin räikeitä epäkohtia kuin myös iloista ja koiralle mukavaa toimintaa.
Omat koirani nauttivat kovasti näyttelyreissuista kuten muistakin kisapäivistä. Näyttelyihin treenataan ja treenaaminenkin on niin mukavaa, että kaikki haluavat osallistua. 💖 Iloisesti ja reippaasti löysällä hihnalla esiintyvä koira on minun tavoitteeni. Koiran pitäessä touhusta ja osatessa hommansa koira esiintyy jopa vaikka omistaja sähläisi ja tiputtaisi remmin kesken juoksun, kuten itselleni viime kerralla kävi 😀
Näyttelypäivä on parhaimmillaan myös ’pic nic’-päivä, jolloin on aikaa hengailla niin tuttujen koiraihmisten kanssa, tutustua uusiin harrastajiin ja heidän koiriinsa kuin myös rapsutella ja leperrellä omien koirien kanssa…
A little longer video about how the cat tames the dogs. Tiuhti is a hero❣️Chepi already is quite relaxed near the cat. But this was a very hard train for Effi who is not so relaxed yet. Effi was more relaxed yesterday when the cat just lay still 😀
Pelko periytyy. Siksi on tärkeää, että jalostukseen käytetään koiria, jotka eivät ole haitallisessa määrin arkoja eivätkä pelkää mm. kovia ääniä.
Tänään sain hyvän tallenteen siitä, miten Reea, Nuppu ja Effi suhtautuvat paukkeeseen. Äänilähteenä naulapyssy, jolla ammuttiin noin 8 metrin päässä. Hyvin läpäisevät nämä tytöt tämän live-elämän testin 👍
Videon alareunassa vilahtelee Harris. Hän on ollut syntyjään arka ja pelännyt myös kovia ääniä. Nyt 6-vuotiaana sietää jo tällaistakin pauketta ja tässäkin pysyy tilanteessa vetäytyen kuitenkin hiukan kauemmaksi äänilähteestä. Harriksen osalta päätin jo hyvin varhain, ettei häntä käytetä jalostukseen juurikin tuon arkuuden takia. Väärin käsiteltynä tällaisesta koirasta saa helposti pelkoaggressiivisen koiran ja lisäksi pelot voivat tehdä koiran omasta elämästä hyvin stressaavaa. Harriksen kanssa olemme tehneetkin paljon töitä pelkojen pienentämiseksi ja nykyään Harris on sangen reipas erilaisissa, vaihtelevissa ympäristöissä 💗
Oh my dear❣️ Look at that how Effi creates relationship with Reea 💖 So cute 🥰
Effi and Nuppu found each other as playmates today during my lunch break 💖 Reea shortly checked that everything is ok 👍
Chepi and Effi is learning Finnish with the new friends 💖 They learn very quickly❣️
Good morning ☀️Nuppu and Chepi playing together first time 💖 I am sooo happy 💖 Everything is going well❣️
Täplä-mammalla on ollut viime viikkoina tassut kipeänä ja liikkuminen on ollut vaikeaa. Niinpä olin jättämässä häntä kotiin ja yritin livistää salaa muiden kanssa treenihallille. Vaan eipä mammaa 12-v niin vaan huijata eikä edes pyytämällä päätä käännetä. Päättäväisesti hän marssi eteiseen juuri kun olin sulkemassa oven, että hän aikoo kyllä lähteä mukaan. Niin pääsi mamma mukaan.
Mammalla olikin ihan vauhti päällä hallilla 😀 Vähän piti haistella, mitä hajuja tolppiin on jätetty ja sitten häntä onnesta viuhtoen yli esteiden liiteli hän…
Kun koira saa päättää…
Nyt on löytynyt meille kiva kesätreenilaji 💖 Vielä pitäisi saada Harris innostumaan uinnista, kun olisi mainio treenimuoto hänenkin kropalleen…
En aiemmin tajunnutkaan miten näppärä apu sup-lauta voi olla. Siitä kun päästää uimarit vuoron perään kauhomaan.. Ja uintivuoron päätteeksi tällaisen pienehkön koiran laudalle takaisin saaminen onnistuu helposti 👍.
Nuppu ui tuplasti Reeaa nopeammin ja meinaa uidessa seurata nenäänsä enemmän kuin minua ja lautaa niin ei oikein vielä parane yhtäaikaa uittaa. Pysyy näköjään kuitenkin tuossa laudan päällä pyytämällä, kun itse vaan pysyy skarppina ja pyytää ennen kuin koira ehtii loikata 😅
Uimakoulun viimeinen osa suoritettu. Hypyt kiviltä ja kalliolta sujuvat jo ihan pyytämättä. Nupulle voidaan myöntää uimamaisterin titteli 🥰🐶
Ampumarata-reissun jälkeen lähes helteinen päivä on kivaa päättää uimakoulun oppituntiin nro 2: Laiturilta hyppääminen 🤩☀️
Tänään kävimme päivälenkillä kuuntelemassa pyssyjen pauketta ampumaradalla. Eipä tuo paljoa hetkauttanut. Siirryimmekin parin sadan metrin jälkeen jatkamaan harjoitusta aitojen sisälle. Ensin pientä pistoolin pauketta ja sitten haulikon jytkettä. Hajut kiinnosti enemmän vaikka muutaman kerran piti pysähtyä kuuntelemaan, että mitäs täällä tapahtuu 👍 Video pistooliradan vierestä heti autolta lähtiessä…
Olen viime viikot pähkinyt ja ääneen selittänyt, kuinka meidän koirat menevät uimaan vain hyviltä hiekkarannoilta ja kotiranta on liian kaseikkoinen, jotta neidit siitä voisivat uimaan mennä, laiturilta hyppäämisestä puhumattakaan.
Rakensin sitten tänään heille rantaanlaitettavan rampin, jotta voidaan alkaa totutella kotirantaankin. Noh, en ehtinyt sitä paikalleen laittaa, kun nää kakarat rynnisti läpi kaseikon ja Reea jopa hyppäsi laituriltakin 😅
Nyt on sitten tämäkin taito hallussa. Eiköhän Nuppukin pian opi laiturilta ponnaamaan… Sitten olemmekin melkein valmiita taippareihin 😍
Meillä kynsien leikkuu on hyvin sosiaalinen tapahtuma. Piti kuvaamani, miten rennosti Nuppu antaa leikata kynnet. Oli koko muu poppoo ympärillä jonottamassa, vaikka heiltä oli juuri hetkeä aiemmin kynnet leikattu 😅
Tänään kisoissa vain yhden koiran kanssa. Harris on hypännyt isompaa estettä nihkeästi, joten on saikulla tämän kisan. Nupulla rokulipäivä eilisten terveystutkimusten vuoksi. Joten vain Reea oli kisakuntoisena.
Reea piti taas huolen herkkuvarastojen täytöstä: 2 x agiradalta 3. sija. Hyppäriltä 2. sija ja eka LUVA 😀
Videolla tuo hyppäri, jonka Reea hoiti itselleen tyypillisellä rauhallisella huolellisuudella. Ohjaaja vain mokasi viimeisessä kaarteessa puolenvaihdon, mistä yksi ylimääräinen piruetti…
Jännä ja kauan odotettu päivä tänään: Nupun terveystarkit…
Silmät terveet, sydän ok, polvet terveet 😍 Kuvattiin myös lonkat, kyynärät ja selkä. Niistä tulee tulokset myöhemmin, mutta mitään radikaalia ei pitäisi olla niistäkään odotettavissa… Lisäksi tsekataan verestä polymyosiitti, ENM ja vWD. Ylläriä ei pitäisi olla sieltäkään tulossa.
Edessä vielä rakenteen arviointi näyttelyssä ja luonteen arviointi taippareissa tai MH-kuvauksessa. Niistä ei sydämentykytyksiä. Nuppu on hyvärakenteinen, hyvän kokoinen ja hyväluonteinen tyyppinsä edustaja 💖
Ehkä sitä uskaltaisi pikkuhiljaa alkaa sulhasehdokkaita mietiskelemään…
Tänään kävimme treenaamassa LAUKA ry:n match show:ssa tulevaa näyttelyä varten. Ja hienostihan se meni vaikka harjoituksissa isommalla ympyrällä neiti kyllä juoksee paljon mukavammin. Luokkansa neljäs.
Arvostelu:
Yhteistyö: erinomainen
Esiintyminen: erinomainen
Käsiteltävyys: erinomainen
Asenne: erinomainen
Täplä-mamma, melkein 12-v. Takana parin tunnin kyläily ja 5 km kävelyä eikä askel ole hidastunut tippaakaan. Hyvin jaksoi vielä 2 km tästä eteenpäinkin 💖💖💖
Ja tässä päivän toinen voittoisa suoritus Reean agi-radan mallisiorituksena 😍 Reean 1. LUVA ja luokkansa voitto 🤩 Tämä on Reean tasaisen varmaa tyyliä. Reean hiottavat asia on lähinnä kiikulle reippaan ja rohkean suorituksen rakentaminen...
Tässä suorituksessa kasaantuu monta voittoa 💖💖💖 Tämä on Harriksen elämän ensimmäinen agility-kisasuoritus. Aloitimme pelkällä yhdellä hyppyradalla. Harrishan on koiristani se, joka on joutunut käymään läpi kaksi ristiside-leikkausta. Ensimmäinen ristiside meni jo nuorena, 1,5-vuotiaana. Toinen katkesi sitten kerta laakista viime kesänä eli 5,5 vuotiaana. viime kesästä asti on suunnitelmallisesti lisätty kuormitusta hissukseen tarkkaillen jalan kestoa. Ja nyt siis olemme saavuttaneet sen pisteen, että jalka näyttäisi kestävän jo hyppyradan suoritukset. Kokeilimmepa viime viikolla ensimmäistä kertaa A-estettäkin hyvällä menestyksellä 💖 Tämä kuntoutuminen on tämän päivän voitoista toinen tärkeimmistä, sillä Harrikselle on henkisesti kovin tärkeää päästä mukaan harrastuksiin, joihin minä ja muut koirat menemme.
Toinen tärkeimmistä voitoista oli tänään suoritettu mittaus. Harrishan oli pentueen arin koira, joka nuorena pelkäsi ihmisiä ja vilkkaita paikkoja. Tätä on työstetty koko elämä. Ristiside-operaatiot aiheuttivat kaksi kertaa takapakkia tähän luottamuksen rakentamiseen. Tänään siis Harris-neidiltä hieno suoritus mittauksessa 💖💖
Ja sitten kolmanneksi saimme vielä tästä ekasta kisasuorituksesta hienon 0-radan ja heti ensimmäisen Luvan. Radalla ei yhtään epäröintiä, että meneeköhän nyt oikein. Harris kun ei millään haluaisi tehdä väärin 💖💖💖
Ai niin, voittihan Harris tällä suorituksellaan myös luokkansa jättäen taakseen myös Reea-siskon ja Nupun 😀
Ja mitä muut kooikkerit ovat oppineet lenkeillä niiden neljän kuukauden aikana, kun olen yrittänyt opettaa Nuppua muistamaan olemassaoloni? Ajattelin, että samalla vähän vahvistan niiden lähellä pysymistä ja luoksetuloa...
Joo, kyllä se on vahvistunut 👍 ehkä jo vähän liikaakin... Välillä mietin, että muistiko ne pissillä käydä laisinkaan 😅
Olennaisin ero Nuppu-woikkerin ja kooikkerin välillä on kokemukseni mukaan ollut riistavietti. Se on tietty ihan loogista, kun puolet geeneistä tulee työlinjaiselta cockerilta. Siinä mielestäni rotukoirien merkityksen ydin juuri onkin, että sitä voi aika hyvällä osumatarkkuudella ennustaa, minkä tyyppisen koiran saa 👍 Tai toisinpäin: minkä rotuinen koira kannattaa valita, jotta saisi itselleen sopivan koiran.
Mutta takaisin kooikkerin ja wockerin risteytykseen eli Nuppuun… Riistaviettiä siis löytyy. Sitä löytyy monin kerroin enemmän kuin yhdeltäkään muulta kolmesta kooikkeristani. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että koulutukseen on saanut ja saa panostaa jatkossakin rutkasti enemmän aikaa ja vaivaa kuin tavan kooikkereiden koulutukseen.
Hevospuolen termejä käyttäen Nuppu ’lähti käsistä’ kerran juuri talven tullessa. Eli katosi näköpiiristä eikä ottanut kuuleviin korviinsa kutsujani. Minä kyllä kuulin hänet… Oli sangen intenssiivinen jänisjahti arvatakseni käynnissä. Puoli tuntia siinä meni, että neiti muisti palata ohjaajansa luokse.
Ja minä kun en tykkää siitä, että minun koirat juoksee metsässä valtoimenaan. Haluan, että koirani tulevat luokseni, kun kutsun. Jo ihan turvallisuussyistäkin… Niinpä alkoi treeni…
Olen itseasiassa tavattoman laiska treenaamaan. Siksi kooikkeri sopii minulle 😂 Ne kun oppivat jo pelkästä ajatuksesta… Niin oppii Nuppukin, paitsi jos nenä voittaa sen ajatukseni äänen… Nyt on likimain neljä kuukautta kuljettu remmissä, harjoiteltu omistajan läsnäolon muistamista, lähellä pysymistä ja luoksetuloa. Yhtään uutta karkaamista en ole päästänyt tapahtumaan.
Pikkuhiljaa on päästy siihen, että sopivassa paikassa ja sopivassa mielentilassa Nupun voi jo toviksi päästää vapaaksi, treeniä varten… Mutta hetkeksikään ei parane oman tarkkaavaisuuden herpaantua.
Videolta näkee hyvin, miten pari ensimmäistä kutsua saa aikaiseksi hyvi
Sen verran lämmin kevätpäivä, että kannatkin pääsivät pakkaskauden sisälläolon jälkeen haistelemaan ja maistelemaan kevättä 😍☀️
