KYYTI

13/10/2024

📣 Luonnonvaraiset eläimet ovat valtion omaisuutta, ja eläinten hyvinvointilaki vaatii, että luonnonvaraisia eläimiä autetaan. Lain mukaan loukkaantunut tai muutoin avuttomassa tilassa oleva luonnonvarainen eläin voidaan ottaa lyhytaikaisesti haltuun sille annettavaa ensiapua tai hoitoon toimittamista varten.

❗Jos hoitoa on tarkoitus jatkaa ensiavun antamisen jälkeen, laki velvoittaa viemään eläimen luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkaan. Valtio ei kuitenkaan järjestä hoitoa, vaan loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoito on Suomessa pitkälti vapaaehtoistoiminnan varassa.

➡️ Käytännössä vapaaehtoiset hoitavat valtiolle kuuluvia eläimiä omalla kustannuksellaan ja omalla ajallaan.

– Ne harvat eläinhoitolat, jotka on perustettu vapaaehtoisvoimin, ovat jatkuvan lakkauttamisuhan alla rahoituksen puutteen vuoksi. Lukuisat eläinsuojelijat hoitavat eläimiä lisäksi omissa tiloissaan. Esimerkiksi SEYn vapaaehtoiset hoitivat viime vuonna 2 700 loukkaantunutta tai emotonta luonnoneläintä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.

➡️ SEYn näkemyksen mukaan luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi on määriteltävä kunta- tai aluetasolla taho, joka on vastuussa apua tarvitsevien luonnoneläinten kiinniotosta, hoidosta, kuntoutuksesta ja mahdollisesta lopettamisesta.

Kuntien tulee sitoutua tukemaan alueella toimivia vapaaehtoisia taloudellisesti.

– Kunnan virkaeläinlääkärillä tulee olla velvollisuus antaa loukkaantuneille luonnonvaraisille eläimille muutakin ensiapua kuin ainoastaan eutanasia. Varsinaista hoitoa, kuntoutusta ja eläinten luontoon palauttamista varten eläimet tulee toimittaa hoitoon määrätylle asiantuntevalle taholle, Kati White sanoo.

📷 iStock

11/10/2024

11/10/2024

När älgkon får sin kalv skjuten, ändrar hon sitt beteende under nästa års jaktsäsong, visar en studie från SLU.

De väljer att vara närmare skogen och röra sig mindre. Och att vistas på längre avstånd från vägar och bebyggelse, än tidigare. Ett sätt att hålla sig undan för jägarna och skydda den nya kalven, menar forskarna.

Älgar som mist en eller flera kalvar korsar också vägar mer sällan när det är mörkt ute och jakten inte pågår, visar studien.

– Vägar är viktiga för jägare för att nå jaktmarker och för att ta ut den skjutna älgen. Så genom att flytta längre bort från vägen försöker älgkon öka chansen för att kalven ska överleva, säger Lukas Graf som är doktorand inom skogsvetenskap.

Forskarna utrustade drygt 50 älgkor med gps-halsband och observerade var älgkorna befann sig var tredje timme under flera års tid.

https://www.forskning.se/2024/10/07/algar-som-mist-en-kalv-lurar-jagare/

19/09/2024

Olemme julkaisseet uusia kuvia lihantuotannosta.

Kuvissa näkyy nautoja, jotka kahlaavat polviin saakka ulottuvassa ulostekerroksessa. Kuvat on otettu lihatilalla Säkylässä. Useilla kuvissa näkyvillä eläimillä on jaloissa ja muualla turkissa paksut, kovettuneet lantapanssarit. Joillain eläimillä nahka on vaurioitunut ja turkki märkä.

Nautojen tilat ovat erittäin likaiset. Vasikoiden alle kerääntynyt lantakerros on lähes metrin korkuinen. Mullit on kytketty parsiin, jotka ovat märkiä ja likaisia. Kiinni kytketyillä eläimillä ei ole mahdollisuutta liikkua muutamaa askelta enempää.

Tämä tila on jälleen yksi niin sanottu poikkeustapaus, joka on ollut viranomaisten tiedossa m***a johon ei ole puututtu tehokkaasti. Eläinsuojelu Suomessa on kriisissä: lainsäädäntö on heikkoa, valvonta ei toimi, oikeusjärjestelmä ei toimi ja poliitikkojen välinpitämättömyys lähettää täysin väärän signaalin eläintuottajille. Kuinka mones poikkeustapaus lakkaa olemasta poikkeustapaus?

✏️ Lue lisää ja allekirjoita vetoomus, linkki kommenteissa.

19/09/2024

Monen koirarodun terveys on kärsinyt ulkonäköpiirteisiin keskittyneestä jalostuksesta. Ensi vuonna voimaan astuva Eläinten hyvinvointilaki pyrkii sulkemaan sairaat eläimet pois jalostuksesta. Tehtävä ei tule olemaan helppo.

19/09/2024

Turun Eläinsuojeluyhdistys toimii täysin lahjoitusvarojen turvin. Testamentit ovatkin tärkeä osa toimintaamme ja ilman meille tehtyjä lahjoituksia ja testamenttilahjoituksia, emme pystyisi toimimaan näin laajasti eläinten hyväksi, kuin toimimme.

Alla kertomus Sirpasta, joka lahjoitti osan omaisuudestaan Turun Eläinsuojeluyhdistykselle. Sirpan poismenon jälkeen saimme omaiselta kertomuksen, jonka haluamme jakaa teidän kanssanne. Kuvassa sukulaisen maalaama kuva Sirpasta ja hänen rakkaasta lemmikistään.

Kiitos Sirpa

16/09/2024

Jos eläimet huutaisivat kivusta

Olisiko maailmamme erilainen, jos kotieläimemme kommunikoisivat kipua ja kärsimystä omalla kielellämme? Mitä tapahtuisi, jos nivelrikkoinen koira nyyhkyttäisi illalla pedissään tai hevonen kiljaisisi joka kerta, kun sitä lyödään raipalla? Ymmärtäisimmekö paremmin yksin elävän kanin ja marsun hätää, jos ne kertoisivat meille masennuksestaan selvällä suomella? Kykenisimmekö menemään sikalaan tai kanalaan, jos siellä kasvatettavien eläimien ilmeet vääntyisivät ihmismäiseen irvistykseen aina niiden kokiessa kipua tai ahdistusta?

Todennäköisesti koko tapamme pitää ja käyttää eläimiä olisi erilainen. En usko, että nykyistä keskustelua hevosurheilun tai koiranjalostuksen eettisyydestä käytäisiin tällä tavoin, sillä emme olisi koskaan päätyneet nykyiseen tilanteeseen. Luultavasti ruoantuotantommekin toimisi toisin.

Tuskin kukaan on tarkoituksella tuottanut eläimille kärsimystä, m***a nykytilanteeseen on päädytty asteittain ymmärryksen puuttuessa. Kannattaa muistaa, että noin sukupolvi takaperin eläinten ei uskottu edes kokevan kipua. Eläinten tunteista puhuminen on saanut jalansijaa tieteellisessä tutkimuksessa vasta tällä vuosituhannella. Kaikki eläintenpitoomme liittyvät rakenteet, järjestöt ja iso osa käytännöistä on kehitetty ennen tätä tietoa.

Kun tutkimus on laajentanut käsitystämme eläinten kokemusmaailmasta, olemme alkaneet asteittain kyseenalaistaa jopa vuosisatoja vanhat tapamme pitää eläimiä. On täysin luonnollista, että muutos herättää ristiriitoja ja vastustusta. Mikään ei ole kamalampaa, kuin tajuta tuottaneensa tietämättään kärsimystä ympärilleen jopa vuosikymmenten ajan. Samalla saattaa pudota pohja myös omalta harrastamiselta tai ammatilta, kenties koko elinkeinolta. Ymmärrän täysin, että se pelottaa, turhauttaa ja johtaa raivokkaaseen siilipuolustukseen.

Valitettavasti emme voi muuttaa eläimiä kommunikoimaan meidän kielellämme. Siksi näen moraaliseksi velvollisuudeksemme opetella parhaamme mukaan ymmärtämään niiden eleitä, jos haluamme jatkossakin pitää eläimiä hoidossamme, siis ihmisen armoilla. Mennyttä emme voi muuttaa, m***a voimme oppia siitä ja toimia jatkossa kestävämmin.

Kuvaksi valitsin sosiaalisessa mediassa viime päivinä kiertäneen taideteoksen, jota on jaettu ylistävillä saatesanoilla. Kieltämättä työ on todella taidokkaasti toteutettu, m***a hevosen ilme ei tue tarinaa hienosta urheilusta - ja tämän on ihailtavan moni postauksen kommenttikenttään kirjoittanut. Kuvassa näkyy linkki taiteilijan sivustolle, josta selviää, että hän piirtää ja maalaa eläimiä valokuvan perusteella. En tiedä tarkemmin, kuka kyseisen teoksen on tilannut ja miksi.

02/09/2024

Kymmenet eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ja hevosalan yrittäjät vaativat, että hevosasetus uudistetaan viipymättä.

26/08/2024

Kalastusvälineet eivät kuulu luontoon!

Monet ajattelevat, ettei siimat luonnossa voi tuottaa suurta vaaraa eläimelle. Tämä on kuitenkin väärä uskomus. Olemme saaneet vuosien aikoina paljon eläinpelastustehtäviä, joissa eläin on jäänyt kiinni siimaan tai verkkoon. Useimmin kyseessä on lintu, jolla on kietoutunut siima tai jäänyt kiinni koukku nokkaan, jalkoihin tai kaulaan.

🦆Siima voi pahimmillaan katkaista linnun jalan, tai jäädä kiinni eläimeen ja hiertää vuosikausia eläimen ihoa ja tehdä siitä kärsimysloukun eläimelle.

🦆Nokkaan tai kurkkuun takertunut koukku estää lintua ravinnon saannissa.

🦆Usein lintu takertuessaan siimaan yrittää luonnollisesti päästä eroon siitä, usein siima vain sotkeutuu pahemmin linnun ympärille.

🦆Loukkaantuneen, tai siimaa ympärillään olevan linnun auttaminen ei välttämättä aina ole kovin helppoa, jos lintu pääsee pyrähtämään lentäen karkuun.

🦆Usein suuri osa siimoista tai koukuista, jotka jäävät luontoon johtuvat ihmisen tietämättömyydestä, tai välinpitämättömyydestä.

‼️ Ethän jätä luontoon mitään sellaista, joka vaarantaa eläinten terveyttä!

Meille voi lahjoittaa Mobilepayn kautta suoranumerolla 18008, tai suoraan rahankeräystilillemme FI9457116120110602 OKOYFIHH viitteellä 1119.

Turun Eläinsuojeluyhdistys ry:llä (0890306–0) on Poliisihallituksen rahankeräyslupa RA/2021/1603.

13/08/2024

🐦 Tiesitkö, että tervapääsky ei välttämättä laskeudu maahan koko elämänsä aikana? Tervapääsky viettää suurimman osansa elämästään ilmassa ja voi pysytellä siellä yhtäjaksoisesti vuosia. Nuori tervapääsky voi viettää elämänsä ensimmäiset kolme tai neljä vuotta ilmassa ennen kuin se laskeutuu rakentaakseen pesän. Tervapääsky syö, nukkuu ja parittelee ilmassa.

🐦 Aikaisemmin tervapääskyt ovat viihtyneet metsissä. Kaupungeissa pesivät tervapääskyt ovat lisääntyneet, kun ihminen on laajentanut elintilaansa. Monelle kaupunkiasujalle tervapääskyn "srii srii srii" -ääni onkin kesän merkki.

🐦 Tervapääskyt pesivät rakennusten katonrajassa oleviin koloihin. Kesän helteillä pesät voivat kuumentua pätseiksi. Sen vuoksi vielä lentokyvyttömät poikaset voivat läkähdyksissään pudottautua pesästä ennen aikojaan. Tällainen poikanen ei osaa itse syödä, eikä emo osaa ruokkia maahan pudonnutta poikastaan.

🐦 Aikuinenkaan tervapääsky ei vapaaehtoisesti laskeudu maahan eikä välttämättä pääse sieltä ylös omin avuin. Jos siis havaitset tervapääskyn maassa, ota yhteys luonnonvaraisia eläimiä hoitavaan tahoon. Löydät kattavan listauksen hoitajista sivuiltamme: https://sey.fi/elain-hadassa/luonnonelain-hadassa/

🚫 HUOM! Älä missään nimessä juota tervapääskyä tai mitään muutakaan avun tarpeessa olevaa lintua suoraan suuhun. Tukehtumisriski on hyvin korkea!

👉 Jos sinulle heräsi kysymyksiä, tutustu SEYn Usein kysyttyä luonnoneläimistä -sivustoon: https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/

15/07/2024

28/06/2024

Fi/Sv
VEHNÄJAUHOILLA VARMISTETAAN KÄÄRMEIDEN EXIT

Käärmeiden pelastus- ja siirtopalvelu KYYTI on viime viikkoina saanut kymmenkunta puhelua ja tehtävää autoihin ja asuntoihin eksyneistä kyistä ja rantakäärmeistä.

Ihan tarkkaan on tietysti mahdotonta sanoa, miksi käärmeet eksyvät sisätiloihin. Ainoastaan yhdessä tapauksessa näistä tiedettiin, että kyykäärme oli joutunut autoon polttopuiden kuljetuksen yhteydessä. Yksi todennäköinen tekijä voi olla se, että käärmeet tuntuvat eksyvän sisätiloihin kuumuutta pakoon ja vettä etsiessään.

Kuivina ja kuumina kesähelteillä luonnoneläimille voi mielellään tarjota vettä laakeista astioista paitsi kotipihalla myös siellä vähän kauempana pihapiiristä. Matalaan vesiastiaan pitää muistaa laittaa kiviä ja keppi niin, että myös ihan pienet janoiset eläimet pääsevät pois astiasta.

Jos käärme on autossa ei kannata ruveta purkamaan rakenteita sillä sitä mukaan, kun paljastat yhden kohdan, käärme on jo luikerrellut pakoon seuraavaan piilopaikkaan.

Sen sijaan voit yrittää saada sen itse jättämään auton aukaisemalla takakontin ja laittamalla laakean vesiastian maahan auton takakontin lähelle. Jos sinulla on kamera käytössä sen voi virittää kuvamaan takakontin seutua. Kätevä keino on myös levittää vehnäjauhoa takapuskurille sekä maahan asvaltille, koko auton takakontin leveydeltä. Poistuessaan autosta käärme jättää ihan selvän jäljen jauhoihin (katso kuvat).

Kuvassa pihalle kannettu rahituoli, jonka sisuksissa oli käärme. Tuolin ympärille on levitetty jauhoja ja seuraavana aamuna on selvät jäljet jauhoissa.

Jos käärme on asunnossa voi sen pyyhkiä pehmeällä lattiaharjalla laatikkoon tai ämpäriin, laittaa jotain nopeasti kanneksi (käärme luikertelee yllättävän nopeasti ylös ihan sileitäkin pintoja pitkin) ja kantaa sen ulos pihalle).

Neuvoa ja apua voi pyytää käärmeensiirtäjiltä, esim. KYYTI 0409371023, TESYltä 0400213436 tai hätäkeskukselta 112.

Kuvat Nina Saarinen

Turvallista keskikesää!

B-M Juup
KYYTI
0409371023
[email protected]

MED VETEMJÖL SÄKRAR DU ORMENS EXIT

De senaste veckorna har ormräddnings- och förflyttningstjänsten KYYTI fått ett tiotal telefonsamtal och uppdrag om huggormar och snokar som tagit sig in i bilar och lägenheter.

Det är förstås omöjligt att säga exakt varför ormar söker sig inomhus. Endast i ett av dessa fall visste man att en huggorm hade tagit sig in i en bil under transport av ved.

En orsak kan vara att ormar verkar ta sig in i hus för att fly värmen och på jakt efter vatten.

När det är torrt och varmt kan du gärna bjuda vatten till vilda djur från lågkantade kärl på din egen gård, men också lite längre bort från gården. Man måste komma ihåg att lägga stenar och en pinne i kärlet så att även små törstiga djur kan komma ur det.

Om ormen är i bilen, lönar det sig inte att börja riva bilens inredning, för när du avslöjar ett ställe har ormen redan slingrat in i nästa gömställe. Istället kan du försöka få den att lämna bilen självmant genom att öppna bagageluckan och ställa ett lågt vattenkärl på marken nära bilens bagageutrymme. Om du har en kamera i bruk kan du ställa in den för att filma bakluckan.

Ett sätt är att sprida vetemjöl på den bakre kofångaren och på marken gärna på asfalt, på ett lika brett område som bakluckan är bred. När ormen lämnar bilen lämnar den tydliga spår i mjölet (se bilderna).

På bilden har en stol med en orm i stoppningen burits ut på gården. Mjölet har spridits runt stolen och nästa morgon är det tydliga märken i mjölet.

Om ormen finns i lägenheten kan du med en mjuk golvborste borsta in den i en låda eller hink, snabbt lägga något som ett lock (ormen är duktig på att slingra sig, förvånandsvärt snabbt, uppför helt släta sidor) och bära ut den på gården.

Du kan be om råd och hjälp av ormflyttare, t.ex. KYYTI 0409371023, TESY 0400213436 eller nödcentralen 112.

Foton: Nina Saarinen

Ha en trygg sommar!
B-M Juup
KYYTI
0409371023
[email protected]

24/06/2024

18/06/2024

LINTUJEN PESIMÄRAUHA

Eikö se koskekaan metsänhakkuita?

Kun nurkissa kaatuu puita surutta aamusta iltaan, vaikka meneillään on luonnonvaraisten eläinten, kuten lintujen pesimärauha, piti oikein tarkistaa, että onko tämä nyt sitten sallittua vai ei.

Se EI ole sallittua. Sen kieltää mm. luonnonsuojelu- ja eläinsuojelulaki ja ainoastaan ELY-keskus voi myöntää poikkeusluvan, ja sekin todella harvoin, sillä siihen löytyy harvoin tarpeeksi pätevä syy.

Jos pesimäaikana suorittaa hakkuita se osoittaa huonoa suunnittelua, sillä metsähakkuita voisi suorittaa silloin kun pesintä ei ole vielä alkanut tai se on jo ohi.

Ainoa lohtuu minulle on se, että ilmeisesti nykyaikaisen metsäkoneen oksienpoistotekniikka tappaa suurimman osan linnunpoikasista lähes heti. 🥲

FÅGLARNAS BOFRED

Gäller den inte skogsavverkning?

Då träden faller i knutarna från morgon till kväll, trots att det råder bofred för vilda djur, såsom t.ex. fåglar, var det nödvändigt att kontrollera om detta verkligen är tillåtet.

Det är INTE tillåtet. Det är förbjudet enligt t.ex. naturvårds- och djurskyddslagen och endast NTM-centralen kan bevilja undantagstillstånd. Undantagstillstånd beviljas dock ytterst sällan, eftersom det sällan finns ett tillräckligt giltigt skäl för det.

Om avverkning utförs under häckningssäsongen betyder det dålig planering, eftersom skogsavverkningen skulle kunna genomföras när häckningen ännu inte har påbörjats eller redan är över.

Den enda trösten för mig är att med dagens avverkningsteknik, som kapar stammen och samtidigt skalar bort grenarna, dödas så gott som alla fågelungar nästan omedelbart. 🥲

Britt-Marie Juup
Eläinten Ääni - Djurens Röst
[email protected]

Pesimäaika on linnuille vuoden tärkeintä aikaa. Kun pesintöjen tuloksena lähtee uusia yksilöitä siivilleen, on lintuja ilonamme myös tulevaisuudessa. Suomalaisilla on suuri halu varmistaa pesinnän onnistuminen ja lintujen hyvä tulevaisuus. Hyvän tahdon lisäksi myös laki suojaa kaikkien ...

17/06/2024

📣 Jätäthän myös vieraslajit rauhaan pesimäaikana.

🦝 Minkki, piisami, supikoira ja rämemajava siirrettiin riistalajeista haitallisiksi vieraslajeiksi vuonna 2019. Lakimuutoksen myötä haitallisiksi vieraslajeiksi liitettyjen lajien rauhoitusajat poistuivat. Tämä mahdollistaa edellä mainittujen eläinten tappamisen ympärivuotisesti ja ilman metsästyskorttia – myös pesimäkaudella.

🦦 Koska haitallisten vieraslajien tappamiseen kannustetaan, myös tappamismenetelmät on lähes täysin vapautettu. Käytännössä ainoa suoraan kielletty menetelmä on myrkky, ja lisäksi supikoirien kohdalla heti tappavat raudat. Haitallisiin vieraslajeihin kohdistuu usein suoranaista vihaa. Vaarana on, että eläimiä häiritään tarpeettomasti tai jopa kidutetaan.

🦝 Koska myös poikasten kanssa kulkevan emon rauhoitus on poistettu, seurauksena on, että orvoksi jääneet poikaset kokevat pitkäkestoista kärsimystä ja nääntyvät hitaasti kuoliaaksi. On vaikeaa varmistua siitä, että rauhoitusaikana tapetun emon kaikki poikaset paikannetaan ja lopetetaan viipymättä.

🦦 Eläinsuojelulain mukaan eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Myös haitalliset vieraslajit tulee tappaa eläinsuojelulain hengen mukaisesti. Metsästyslaki sallii sen, että eläimille aiheutetaan merkittävää ja helposti vältettävää kärsimystä. Pidämme tätä vakavana ongelmana.

🦝 Nyt on käynnissä useiden vieraslajien pesimäaika. Muistathan, että jos tapat emon, tuomitset myös poikaset tuskalliseen kohtaloon.

👉 Tutustu SEYn Luonnoneläimet-sivustoon https://sey.fi/luonnonelaimet/

👉 Lue Eläinten ystävä -lehden arkistojuttu siitä, miten supikoirasta tehtiin syntipukki: https://elaintenystava.fi/2021/06/15/617/

📷 Pixabay