08/12/2022
Kun harkinnassa on uusi perheenjäsen, sen sijaan kuinka nopeasti pennun saa, tulisi esittää kysymyksiä, jotka vaikuttavat perheeseenne koko koiran eliniän. Koira voi yksilöstä riippuen elää n.8-16vuotta. Jos se koko ikänsä pelkää ääniä tai esim. Vieraita ihmisiä, ovat koiran sekä perheen vuodet todennäköisesti hyvin pitkiä ja raskaita.
Tekemällä taustatyötä, suunnittelemalla hiukan pidemmälle ja tukemalla päivänvalon kestävää kasvatustyötä saat mahdollisimman sopivan yksilön perheeseenne.
Talent Dogs kirjoitti aiheesta jakaessaan hyvin:
"Mielenkiintoisia ja tärkeää näkökulmaa - kysytkö pennun ostojana uroksen ja nartun taustoja? Saatko tietoa sairauksista ja luonne haasteista? Terveystietoa olisi hyvä saada vanhemmista, niiden sisaruksista kuin aijemmista pentueista.
Esim. Ääniarkuus on voimakkaasti peryityvä ominaisuus, mikä haittaa koiraa arjessa. Ovatko tulevan pentusi vanhemmat välipitämättömiä äänien suhteen? Onko takana jokin testi laukausvarmuudesta - varsinkin jos kyseessä käyttökoirarotu?
Luonteen puolesta jalostuskoiran olisi oltava ystävällinen ja itsevarma - ilman näitä arki voi tulla haasteelliseksi. Olethan siis nähnyt vanhemmat livenä ja arjen menoissa?
Terveys ja luonteiden vaaliminen ovar kasvattajan valintoja, m***a ostajan voi valita mistä ja minkälaisita koirista otat pennun. Hyvä jalostuskoira ei välttämättä ole se titteliriviltään pisin yksilö, vaan se tasapainoinen ja hyvät äidin vaistot omaava koira. Arka koira jättää arkuutta eli vanhemmilla on väliä."
Haluan tuoda esiin asian johon törmäämme alati kollegoideni kanssa: asiakaskoiramme ovat yhä enenevissä määrin terveysongelmaisia. Aiheesta Instagramissa päivitti viimeksi eilen kollegani Nina Laiho, jonka kanssa keskustelemme aiheesta usein.
Tiedän, että on kasvattajia jotka pyrkivät parantamaan tilannetta. Näillä kasvattajilla voi olla pentueita harvemmin, sillä kasvattamiseen sopivia yksilöitä on vaikea löytää. Samaan aikaan osa kasvattajista välttelee terveystutkimuksia tai tulosten julkistamista, yrittää estää asiakastani viemästä koiraansa lääkäriin tai käyttää väkisin sairasta, vakavasti ääniarkaa tai eroahdistunutta koiraa jalostukseen vedoten sijoitussopimukseen. Välillä päädytään jopa ääritilanteisiin, joissa kasvattaja uhkailee koiranomistajaa tai jättää vastoin sopimusta palauttamatta koiran sen toiselle papereihin nimetylle omistajalle, ilman että siitä nähdään enää jälkeäkään. Ongelmatilanteita tuntuu syntyvän erityisen usein tilanteissa joissa koiran sijoituskoti on tietoinen koiran terveysmurheista, ja kasvattaja vastustaa tutkimuksia, diagnoosia ja/tai hoitoa.
Muutama tositarina työstäni:
- Koiraa on koulutettu eroahdistuksesta johtuen, m***a kasvattaja käyttää koiraa jalostukseen, koska "koiran vanhemmilla ei ole eroahdistusta" tai "eroahdistus ei periydy".
- Koira ei kävele juuri lainkaan. Kasvattaja kertoo, että se on rodulle ihan normaalia, että koiranomistaja on pilannut koiran ja että sitä ei tule viedä kuin hänen nimeämälleen ortopedille, sillä ortopedit antavat turhia diagnooseja. Koira on sijoituskoira ja päätyy jalostukseen.
- Kasvattaja onnittelee kasvatin sijoitusomistajaa D-lonkista, jotka ovat tälle rodulle erittäin hyvät, sillä lonkkanivelten "arviointitaulukko on tehty paimenkoirille" (kyseessä voimakoirarotu). Eläinlääkärin tutkimuksen ja kouluttajan arvion mukaan koira on erittäin kipeä. Koira päätyy väkisin jalostukseen.
- Koiralla on atopia ja on käyttäytymisen ongelmia, jotka ovat yhteydessä kutinakausiin. Kasvattaja toteaa, että rodussa ei ole atopiaa ja koira on täysin jalostuskelpoinen.
- Lähetän asiakkaan tutkimattoman, jättirotuisen koiran lääkäriin, koska se ontuu. Kasvattaja soittaa, että koira ei voi olla sairas, sillä se on hyvästä suvusta ja syö hyvin. Kasvattaja uhkailee koiranomistajaa viemästä koiraa lääkäriin.
Tänä vuonna koulutuksessani on käynyt (vain yhden rodun mainitakseni) 12 mäyräkoiraa, joista yhdeltä ei ole löytynyt terveysongelmaa. Näistä useampi on pilvien tuolla puolen ja omistajista suurta osaa on syytetty kasvattajan toimesta vainoharhaiseksi tai kyvyttömäksi.
Ihmettelen, miksi emme voi tälle mitään. Nykyinen jalostusjärjestelmä terveystutkimuksineen ei ole riittävä apu.
Osanottoni jokaiselle, joka on törmännyt kasvattajan välinpitämättömyyteen koiranomistajan yrittäessä aktiivisesti selvittää koiransa terveystilannetta.
