Korkeasaaren kultatamariinit
Kullanpunertavaturkkiset kultatamariinit elävät Brasilian rannikkosademetsissä. Laji on joutunut asuinalueellaan ahtaalle sademetsäalueiden hakkuiden vuoksi, ja se luokitellaankin erittäin uhanalaiseksi.
Korkeasaari ja Jungle Juice Bar ovat tänä kesänä yhdistäneet voimansa kultatamariinien suojelemiseksi. Jungle Juice Bar lahjoittaa jokaisesta myydystä Tropical Tamarin -smoothiesta euron kultatamariinien suojeluun ja Korkeasaari ohjaa varat lajin kotimetsien ennallistamistyöhön Brasiliassa. Korkeasaaren kultatamariinitkin saivat herkusta oman versionsa, joka oli tehty smoothieista ylijääneestä omenamuhjusta.
Kultatamariinien luonnonkanta oli 1990-luvun alussa pienimmillään vain 150 yksilön kokoinen. Kanta on sittemmin saatu kymmenkertaistumaan suojelutoimien ja luontoonpalautusten avulla. Yli kolmannes luonnon kultatamariineista polveutuukin eläintarhoista luontoon palautetuista yksilöistä. Nykyisin rauhoitettu kultatamariini kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta.
Lue lisää: www.korkeasaari.fi/kultatamariini
Korkeasaaren Kissojen Yö K18 11.9.2024
Suositut Kissojen Yö -tapahtumat järjestetään Korkeasaaressa jälleen syyskuussa. Ensimmäistä kertaa mukana on myös K18-ilta vain aikuisille!
💌 HUOM. Arvonta on suoritettu! Kerro kommenteissa, kenet veisit Kissojen Yö K18 -seikkailulle! Arvomme 5.8. kaikkien kommentoineiden kesken 3 kpl kahden hengen pääsylippupakettia tapahtumaan. Huomioithan, että tapahtuma on sallittu ainoastaan yli 18-vuotiaille.
Lipunmyynti alkaa torstaina 1.8. ja Kissojen Yö K18 -iltaa vietetään keskiviikkona 11. syyskuuta kello 16–22. Tuttujen sisältöjen kuten kissapetojen ruokintojen ja tunnelmavalaistusten lisäksi luvassa on uudenlaista ohjelmaa aikuiseen makuun. Katso lisätiedot: www.korkeasaari.fi/ohjelma/kissojen-yo-K18
Arvonnan säännöt: www.korkeasaari.fi/korkeasaaren-yleiset-kampanjasaannot
Amurintiikeri Ohanan matka Tallinnaan
Nuori amurintiikeri Ohana siirrettiin viime viikolla Korkeasaaresta Tallinnan eläintarhaan, jonne avautuu tänä kesänä uusi Tiikerilaakso. Uhanalaiset amurintiikerit kuuluvat eläintarhojen yhteiseen suojeluohjelmaan, jossa eläinten lisääntymisiä ja siirtoja ohjaa lajikoordinaattori. Kumppaniksi Ohanalle saapuu kolmevuotias urostiikeri skotlantilaisesta eläintarhasta. Suojeluohjelman tavoitteena on pitää yllä elinvoimaista tarhakantaa.
Lähes 140 kiloa painava amurintiikeri saatiin Korkeasaaressa kuljetuslaatikkoon vaivatta, sillä se oli koulutettu nukutuspistosta varten. Matkalaisen herättyä järeä laatikko siirrettiin Tallinna Loomaaed / Tallinn Zoo eläinkuljetusautoon, jossa tiikeri matkusti Suomenlahden yli Tallink Silja Suomi laivan kyydissä. Perillä Tallinnassa matkaa eläintarhaan vauhditti poliisisaattue.
Lue lisää: https://www.korkeasaari.fi/korkeasaaren-nuori-amurintiikeri-muutti-tallinnaan-ja-toinen-jai-kotisaarelleen/
Nuori harmaahylje katselee merta ja loiskahtaa kuljetuslaatikosta aaltoihin. Se on tämän kevään kolmas ja viimeinen kuuttipotilas. Korkeasaaren Villieläinsairaalasta on jälleen onnistuneesti palautettu hoitoon tulleita harmaahylkeitä hylkeidensuojelualueelle.
Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen ainut eläinhoitola, jossa kuntoutetaan hylkeenpoikasia. Nuoret harmaahylkeet vietiin merelle touko-kesäkuun vaihteessa yhteistyössä Meripelastusseuran kanssa. Samalle alueelle Kallbådanin majakan vesille on kotiutettu useita hoidossa olleita kuutteja viime vuosina.
Lue lisää kuuttien matkasta:
www.korkeasaari.fi/villielainsairaalasta-kotiutettiin-luontoon-kolme-harmaahylkeen-kuuttia
Korkeasaaren karhujen kevät
Varma kevään merkki: Korkeasaaren karhut ovat heränneet talviuniltaan! Tänä talvena 23- ja 18-vuotiaiden naaraskarhujen talviunet jäivät poikkeuksellisen lyhyiksi.
Korkeasaaren karhujen lokakuussa alkanut talvilepo keskeytyi ennätyksellisen aikaisin joulukuun alkupuolella. Karhut päästettiin ulos jaloittelemaan, mutta ne palasivat pian sisätiloihin. Jotta karhuilla oli hyvät olosuhteet jatkaa talviuniaan, eläintenhoitajat pitivät talviravinnon kevyenä ja ympäristön rauhallisena. Karhuille on tavallista havahtua kesken talviunien ja vaihtaa asentoa, ja helmikuun pakkasilla karhut nukahtivat vielä viikoksi talvipesiinsä.
Maaliskuussa eläintenhoitajat ovat tuoneet karhuille virikkeitä tarhaan tutkittavaksi. Tänään karhut saivat tuoreiden pajunoksien lisäksi kevyemmän talviravintokauden jälkeen ensimmäiset lihakimpaleet, jotka oli rullattu paperisäkkien sisään ja kiinnitetty puuhun. Herkut haistettiin heti, paketit revittiin auki ja paperit nuuskittiin lopuksi hyvin tarkkaan.
Tiesitkö muuten, että karhut on viime vuonna otettu mukaan eurooppalaisten eläintarhojen EEP-suojeluohjelmaan? Vaikka karhu luokitellaan elinvoimaiseksi lajiksi, monin paikoin Euroopassa se on uhanalainen metsästyksen ja elinympäristön häviämisen takia.
Lue lisää Korkeasaaren karhujen talvesta: https://www.korkeasaari.fi/korkeasaaren-karhujen-talviunet-jaivat-lyhyiksi/
Pedro-käärme on löytynyt!
Puoli vuotta kateissa ollut brasiliansateenkaariboa Pedro on löytynyt. Käärme löytyi kerälle kiertyneenä Amazonia-talosta tarhansa viereisestä lattiakaivosta, joka pestään kerran viikossa. Kovin kauaa se siis ei ole voinut olla kaivossa.
Käärme oli hieman laihtunut, mutta virkeä ja hyväkuntoinen, joten se on löytänyt ravintoa itselleen. Amazonia-talon rakenteissa elää metsähiiriä ja myyriä, joita käärme on voinut saalistaa.
Viemärintuoksuinen karkulainen pääsi lämpimään kylpyyn, minkä aikana eläintenhoitajat valmistelivat sille takatiloihin väliaikaisen terraarion ja laittoivat kaksi pakastehiirtä sulamaan. Myöhemmin iltapäivällä Pedro söi sille annetut hiiret ja kaivautui terraarionsa karikkeeseen lepäämään.
Hyväkuntoinen karkulainen on toistaiseksi trooppisten talojen takatiloissa lepäämässä. Vielä ei ole päätetty, koska ja minne Pedro palaa vierailijoiden nähtäville.
Lue lisää www.korkeasaari.fi/korkeasaaren-sateenkaariboa-pedro-loytyi-hyvakuntoisena/
Lumileopardi Lux tutustuu uuteen tarhaansa Ähtärissä
Terveisiä Ähtäristä! Korkeasaaresta viime viikolla Ähtäriin muuttanut lumileopardiuros Lux kotiutuu uuteen tarhaansa hyvää vauhtia. Nimeksi on puheissa vakiintunut Korkeasaaressakin hoitajien käyttämä kutsumanimi Vallu.
Ensimmäiset päivät Ähtärissä kuluivat hoitajiin ja sisätiloihin tutustuen. Viikonloppuna ulkotarhan luukut avattiin ja Vallu pääsi ihmettelemään Juman, vieressä asustavan lumileopardinaaraan jättämiä tuoksuja. Vaikka Helsingissäkin on riittänyt tänä talvena lunta, Ähtärissä hanki on vielä hieman syvempi!
Uudet tuoksut eivät ole jääneet Jumaltakaan huomaamatta. Toiveena on, että lumileopardit saavat pentuja. Lumileopardi on yksi niistä 250:stä lajista, joiden suojelemiseksi Euroopan eläintarhajärjestö EAZA pitää yllä suojeluohjelmaa (EAZA Ex-situ Programme, EEP). Korkeasaaressa EEP-lajeja on 38. Lisää tarhakantojen ylläpidosta voit lukea sivulta www.korkeasaari.fi/tarhakannat/
Tänään se alkaa, klo 20 @Nelonen ja @Ruutu jo nyt!
Ensimmäisessä jaksossa palataan viime talveen ja tutustutaan tiikerinpentuihin ja eläintenhoitajien talvisiin työpäiviin. Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna pitää jokavuotiseen tapaan villieläinten hoitoa koskevaa kurssia eläinlääkäriopiskelijoille ja opas Kati vie eskarilaiset saukkoretkelle. Jaksossa toivotetaan myös tervetulleeksi uusi myskihärkä Jeppel.
Tervetuloa mukaan seuraamaan Korkeasaari-sarjan toista kautta!
Ps. Vielä tänään ehdit osallistua arvontaan sivulla https://pelaa.korkeasaari.fi/tietovisa
Korkeasaari-sarjan uusi kausi tiistaisin 14.11. alkaen
Korkeasaaren tv-sarjan uudet jaksot alkavat Nelosella tiistaina 14.11. klo 20!
Uudella kaudella nähdään, mitä Korkeasaaressa touhutaan talvella. Eläintarhan elämää seurataan läpi kevään aina syyskuuhun saakka. Sarjassa nähdään myös, kuinka Villieläinsairaalassa autetaan luonnonvaraisia potilaita sekä kurkistetaan saimaannorppien suojeluhankkeeseen, pelastuslaitoksen eläinpelastusautoon ja Luonnontieteelliseen museoon.
Tervetuloa mukaan seuraamaan elämää eläinten saarella!
www.korkeasaari.fi/korkeasaari-tvssa-uusin-jaksoin-14-11-alkaen/
Africasia-talossa asustaville lyhytkorvakuonokkaille on syntynyt kaksoset!
Lyhytkorvakuonokkaan poikaset ovat syntyessään varsin kehittyneitä. Ne lähtevät heti liikkeelle ja liikkuvat perheen reviirillä itsenäisesti. Vanhempien ja kaksosten terraario on Africasia-talossa, heti aavikkopuolen reitin alussa.
Lyhytkorvakuonokkaat saavuttavat sukukypsyyden 40 vrk ikäisinä, jolloin vanhemmat karkottavat jälkeläisensä luonnossa reviiriltään. Kaksosten heinäkuussa syntynyt isoveli onkin siirretty jo jonkin aikaa sitten omaan poikamiesboksiinsa, joka löytyy alempaa Africasia-talon reitin varrella.
Lue lisää lajista sivulta www.korkeasaari.fi/elain/lyhytkorvakuonokas
Äänet päälle, mitä ihmettä tapahtuu?! Kuuntele loppuun saakka, niin näet vastauksen.
Kissalaaksossa - kyllä, kyseessä on kissaeläin - eläimet ovat säiden viiletessä sekä aktiivisempia että äänekkäämpiä. Erilaisten kissaeläinten äänet herättävät monissa vierailijoissa ihmetystä ja huoltakin, sillä ne eivät välttämättä vastaa ollenkaan sitä mielikuvaa, joka ihmisillä on voi olla mielessä. Ei siis tarvitse huolestua, jos isonkin kissan ääni kuulostaa melko surkealta marinalta, sillä kukin laji ääntelee tavallaan ja tilanteen mukaan. Vain leijona on todellinen karjahtelija.
Manulihepuli!
Hoitajat seuraavat pikkumanulin ja emon elämää pesäkameran kautta. Ulkotarhassa pennun voi jo nähdä, ja onnea kannattaa käydä koettamassa erityisesti aamuisin tai illansuussa. Silloinkin pennun näkeminen vaatii tarkkojen silmien lisäksi hyvää onnea. Laji on luonnoltaan piileskelijä ja siksi tarhassakin on aivan tarkoituksella paljon piilopaikkoja.
Korkeasaari on tukenut Royal Zoological Society of Scotland (RZSS)'in kautta useita suojeluprojekteja Mongoliassa, Kazakstanissa, Iranissa vuodesta 2014. Manuleita tutkitaan niiden luonnollisilla elinalueilla muun muassa riistakameroiden avulla, joista saadaan tietoa lajin levinneisyydestä ja elintavoista. Tärkeä osa hankkeita on paikallisväestön osallistaminen suojelutyöhön, ja lajista ja sen merkityksestä kerrotaan paikallisille paimenille, koululaisille ja kyläyhteisöille. Manuleita tutkitaan myös eläintarhoissa, ja saatuja tietoja voidaan soveltaa luonnonvaraisiin manuleihin, sillä luonnossa niiden tutkiminen on usein haastavaa.
Manulin suojelusta on apua myös monille muille alueen lajeille. Yhteistyötä tehdään mm. samalla alueella elävän lumileopardin suojelijoiden kanssa. Yksi merkittävä manulia uhkaava tekijä on sen tärkeimpien saaliseläinten, pikojen eli piiskujänisten hävittäminen tuhoeläiminä. Kun pikojen määrä vähenee, manulille tulee pulaa ravinnosta, mikä heijastuu helposti alueen muuhunkin lajistoon ja luonnon tasapaino keikahtaa.
Vierailemalla Kissojen Yössä 2. tai 9.9. olet mukana tukemassa manuleiden suojelua. Jokaisesta pääsylipusta ja vuosikortilla tehdystä vierailusta lahjoitetaan euro manuleiden suojeluun ja tapahtumassa hauskoja mahdollisuuksia lisätukeen on useita!
Lue lisää tapahtumasta ja osta liput ennakkoon
www.korkeasaari.fi/kissojen-yo
Kesäkuussa syntynyt manulinpentu seikkailee jo ulkotarhassa. Kuten manulin kotiseuduilla Aasian aroilla, Korkeasaaressakin manulit lähtevät liikkeelle iltahämärissä. Paras aika manuliemon ja -pennun näkemiseen onkin lähellä eläintarhan sulkemisaikaa. Emo pitää ainokaisestaan tarkasti huolta, joten tarhalla kannattaa olla rauhassa ja hiljaa.
Manulit ovat sopeutuneet avoimeen maastoon; aroille, aavikkoalueille ja puuttomille vuorenrinteille. Koska kasvillisuudesta ei ole juuri suojaa, manulit liikkuvat sykäyksittäin. Ne singahtavat lyhyen matkan ja jähmettyvät sen jälkeen muistuttamaan erehdyttävästi kiveä. Maastoutumisessa auttavat harmaa väri, litteä otsa ja pienet, pään sivuilla sijaitsevat korvat. Silmät ovat suuret, mutta nenänpää pieni, jotta se ei kylmety talven jopa -50 asteen pakkasessa.
Aiemmin silmälläpidettäväksi luokiteltu laji luokitellaan nykyään elinvoimaiseksi. Uhat - erityisesti ravintoeläinten myrkyttäminen, elinalueiden tuhoaminen ja pirstaloituminen sekä metsästys komean turkin vuoksi - eivät ole merkittävästi vähentyneet, mutta manulikannan uskotaan seurantojen perusteella olevan luultua vakaammalla pohjalla. Manulien määrän arvioidaan kuitenkin olevan laskussa.
Koska manulit elävät hyvin piilottelevaa elämää, tiedon kerääminen niiden elintavoista ja levinneisyydestä on haastavaa. Eläintarhoista voidaan kerätä lajista tietoa, joka hyödyttää myös luonnossa tehtävää suojelutyötä. Korkeasaari on tukenut vuodesta 2014 lähtien Royal Zoological Society of Scotlandin PICA Projectia. Se organisoi useita suojeluprojekteja Mongoliassa, Kazakstanissa, Iranissa ja Kiinassa. Manuleita tutkitaan muun muassa riistakameroiden avulla ja paikallisväestöä osallistetaan lajin suojeluun. Manulit elävät samoilla alueilla lumileopardien kanssa, joten PICA tekee yhteistyötä myös lumileopardeja suojelevan Snow Leopard Trustin kanssa. Korkeasaaressa elävät manulit ovat osa eläintarhojen suoje
Tiikerinpennut täyttävät vuoden
Korkeasaaressa syntyneet tiikerinpennut täyttävät sunnuntaina 27.8. vuoden. Ne ovat kasvaneet rutkasti, oppineet syömään aikuisten ruokaa sekä osaavat siirtyä hoitajan pyynnöstä tilasta toiseen ja vaa'alle.
Kun luonnossa tiikeriemo opettaisi pennuille saalistustaitoja, Korkeasaaressa ne harjoittelevat ja testaavat voimiaan virikkeiden parissa. Vähitellen emo opettaa niitä aikuisten tiikereiden tavoille, eikä salli enää rajatota häröilyä ja riekkumista ainakaan emon kustannuksella.
Parin vuoden iässä tiikerit lähtevät luonnossa emon luota omille teilleen ja eläintarhoissa uusiin tarhoihin. Korkeasaaren tiikerit ovat osa eläintarhojen suojeluohjelmaa, jonka tavoitteena on pitää yllä geneettisesti monimuotoista ja tervettä tarhakantaa lajin tulevaisuuden turvaamiseksi.
Korkeasaari on avoinna elokuun loppuun saakka klo 10-20, syyskuussa klo 10-18. Lauantaina 2. aj 9. syyskuuta Korkeasaaressa järjestetään Kissojen Yö -tapahtumat, jolloin eläintarha on avoinna klo 10-23, sisäänpääsy klo 21 saakka. Lue lisää www.korkeasaari.fi/ohjelma/kissojen-yo/
Tiikerinpennut täyttävät vuoden
Korkeasaaressa syntyneet tiikerinpennut täyttävät sunnuntaina 27.8. vuoden. Ne ovat kasvaneet rutkasti, oppineet syömään aikuisten ruokaa sekä osaavat siirtyä hoitajan pyynnöstä tilasta toiseen ja vaa'alle.
Kun luonnossa tiikeriemo opettaisi pennuille saalistustaitoja, Korkeasaaressa ne harjoittelevat ja testaavat voimiaan virikkeiden parissa. Vähitellen emo opettaa niitä aikuisten tiikereiden tavoille, eikä salli enää rajatota häröilyä ja riekkumista ainakaan emon kustannuksella.
Parin vuoden iässä tiikerit lähtevät luonnossa emon luota omille teilleen ja eläintarhoissa uusiin tarhoihin. Korkeasaaren tiikerit ovat osa eläintarhojen suojeluohjelmaa, jonka tavoitteena on pitää yllä geneettisesti monimuotoista ja tervettä tarhakantaa lajin tulevaisuuden turvaamiseksi.
Korkeasaari on avoinna elokuun loppuun saakka klo 10-20, syyskuussa klo 10-18. Lauantaina 2. aj 9. syyskuuta Korkeasaaressa järjestetään Kissojen Yö -tapahtumat, jolloin eläintarha on avoinna klo 10-23, sisäänpääsy klo 21 saakka. Lue lisää ww.korkeasaari.fi/ohjelma/kissojen-yo/
Tiikerinpennut täyttävät vuoden
Korkeasaaressa syntyneet tiikerinpennut täyttävät sunnuntaina 27.8. vuoden. Ne ovat kasvaneet rutkasti, oppineet syömään aikuisten ruokaa sekä osaavat siirtyä hoitajan pyynnöstä tilasta toiseen ja vaa'alle.
Kun luonnossa tiikeriemo opettaisi pennuille saalistustaitoja, Korkeasaaressa ne harjoittelevat ja testaavat voimiaan virikkeiden parissa. Vähitellen emo opettaa niitä aikuisten tiikereiden tavoille, eikä salli enää rajatota häröilyä ja riekkumista ainakaan emon kustannuksella.
Parin vuoden iässä tiikerit lähtevät luonnossa emon luota omille teilleen ja eläintarhoissa uusiin tarhoihin. Korkeasaaren tiikerit ovat osa eläintarhojen suojeluohjelmaa, jonka tavoitteena on pitää yllä geneettisesti monimuotoista ja tervettä tarhakantaa lajin tulevaisuuden turvaamiseksi.
Korkeasaari on avoinna elokuun loppuun saakka klo 10-20, syyskuussa klo 10-18. Lauantaina 2. aj 9. syyskuuta Korkeasaaressa järjestetään Kissojen Yö -tapahtumat, jolloin eläintarha on avoinna klo 10-23, sisäänpääsy klo 21 saakka. Lue lisää ww.korkeasaari.fi/ohjelma/kissojen-yo/
Korkeasaaren Villieläinsairaalassa oli tänä keväänä todellinen kuuttiruuhka, kun hoidossa oli yhteensä yhdeksän hylkeenpoikasta. Kuuteista kahdeksan on jo kotiutettu merelle hylkeidensuojelualueelle yhteistyössä Meripelastusseuran kanssa. Viimeinen kuutti kerryttää vielä painoa Villieläinsairaalassa ja tavoitteena on palauttaa se luontoon heinäkuun aikana.
Kuutteja tuotiin hoitoon maalis-huhtikuussa Tvärminnestä, Porkkalasta sekä Kokkolan, Vaasan ja Pietarsaaren seudulta. Lähes kaikki kuutit olivat alipainoisia, jopa alle 10-kiloisia. Liian laiha kuutti nääntyy ravinnon puutteeseen, sillä ilman ihonalaista rasvakerrosta se ei tarkene kalastaa meressä. Heikkokuntoisia kuutteja harhaili muun muassa metsässä, talon pihassa ja satama-alueella.
Keskimäärin kuutin hoito Villieläinsairaalassa kesti kaksi kuukautta. Saapuessaan hylkeenpoikanen sijoitettiin hoitoyksiöön, jossa oli lämpölamppu, pieni allas ja ravinnoksi annettiin kalamössöä letkulla suoraan vatsaan. Kun kalat alkoivat maistua, annosta lisättiin. Tässä vaiheessa kuutti siirrettiin isompaan altaaseen, jossa varmistettiin, että se osaa pyydystää elävää kalaa ravinnokseen. Kun nuori hylje saavutti 25–30 kilon painon, se palautettiin mereen hylkeidensuojelualueelle.
Korkeasaaren myskihärkälaumaan syntyi viikko sitten kili ❤️
www.korkeasaari.fi/korkeasaareen-syntyi-myskiharkakili/
Kili on iloinen yllätys, sillä se tuli Korkeasaareen viime lokakuussa Kölnin eläintarhasta saapuneen emonsa vatsassa, paksun talviturkin suojissa. Kilin vointia seurataan tarkasti, sillä ensimmäiset kuukaudet ovat selviytymisen kannalta kriittisimmät.
Myskihärkä kävi lajina sata vuotta sitten sukupuuton partaalla liiallisen metsästyksen vuoksi. Suojelun tuloksena laji on nykyään elinvoimainen. Arktisten alueiden lajia uhkaavat kuitenkin nyt ilmaston lämpeneminen ja sen myötä leviävät taudit ja loiset.
Eläintarhojen suojeluohjelman tavoitteena on sekoittaa eri alueilta olevien myskihärkien geeniperimää ja kasvattaa 150 yksilön tarhakanta. Se riittää siihen, että tarhakannan perimä säilyy monimuotoisena ja elinvoimaisena lajin tulevaisuuden turvaksi.
Korkeasaaressa on nyt neljän myskihärän lauma: kaksi naarasta, kili ja yksi uros. Uros on eläintarhojen suojeluohjelman kannalta arvokas, sillä se ei ole sukua muille Euroopan eläintarhoissa eläville myskihärille. Toiveena on, että se saa jälkeläisiä ja rikastuttaa geeneillään tarhakantaa.
Myskihärkä on nimestään huolimatta sukua vuohille, joten poikasta kutsutaan kiliksi. Myöskään aito myski ei liity myskihärkiin, vaikka lisääntymiskauden aikaan urosten virtsa, jota ne suihkuttavat itseensä ja maahan, on melko pistävän hajuista.
Tiikerinpennut tutustuvat veteen Korkeasaaressa
Tiikeritarhan altaat täytettiin talven jäljiltä ensimmäistä kertaa vedellä, ja ihmeteltävää pikkutiikereille riitti! Kahdeksan kuukauden ikäiset pennut eivät ole vielä kovia vesipetoja, mutta allas ja virtaava vesi kiinnostavat niitä jo kovasti. Ensimmäiset kokonaan veteen molskahdukset taisivat kuitenkin tapahtua lähinnä vahingossa. Pikkuhiljaa pennut tutustuvat altaaseen emon esimerkin avulla, joten niitä näkee varmasti vesileikeissä jatkossakin.
Kevään myötä myös eläintarhan aukioloajat ovat pidentyneet. Korkeasaari on toukokuussa avoinna viikonloppuisin kello 10-20, ja maanantaista perjantaihin kello 10-18. Tervetuloa siis moikkaamaan tiikereitä ja muita eläimiä!
