26/01/2024
Viime vuosina eläintenkoulutuspuolella on painotettu voimakkaasti eläinlähtöistä koulutus- ja käsittelytapaa. Uutta tietoa eläinten oppimisesta, tunne-elämästä ja käyttäytymisestä tulee tiiviissä tahdissa, mikä on tietysti erinomainen asia. Nämä muutokset eläin- ja koiranpitokulttuurissa eivät ole valitettavasti olleet ainoastaan positiivisia. Trimmaamoiden arjessa tämä näkyy käytännössä siinä, että pöydälle tulee yhä useammin koiria , joiden perushoitotoimenpiteiden teko kotona koetaan pelottavaksi. Oman koiran fyysistä käsittelyä vältellään niin paljon traumojen aiheuttamisen pelossa, että mieluummin jätetään käsittelytotutukset kokonaan ja ulkoistetaan tämä "paha" jollekin muulle. Moderni tieto onkin kääntynyt koiranomistajia vastaan, ja siinä missä koiralle ollaan nykyään enemmän kaveri on unohdettu yksi tärkeä seikka: rajat. Nykypäivänä pelkästään jo kieltämisestä ja toiminnan keskeytyksestä puhuttaessa joutuu tarkasti miettimään kuinka sanansa asettaa, jottei joudu leimatuksi eläinten pahoinpitelijäksi. Samaan aikaan koira-aloilla työskentelevät kohtaavat yhä enemmän koiria, joiden käytös on jopa ympäristölle vaarallista, koska niille ei ole sallittujen asioiden lisäksi opetettu mikä ei ole sallittua.
Tämä on täysin kestämätön yhtälö.
Koiran koulutusvastuu on AINA omistajalla. Sitä ei voi sysätä trimmaajan, eläinlääkärin, eläintenhoitajan eikä edes koirakoulun kouluttajan harteille. Ammattilaisilta voi aina pyytää ohjeita koulutuksessa etenemiseen, m***a koulutuksesta vastaa omistaja itse.
Hoitotoimenpiteitä tulee harjoitella etukäteen, ei vasta siinä vaiheessa, kun hoitotoimia on pakko tehdä. On koirallekin reilumpaa, kun se tietää mitä hoitohetkinä tapahtuu. Koiralle on myös tärkeää opettaa, että sitä voi joutua pidellä fyysisesti paikoillaan esimerkiksi kuonosta - tämä on ensisijaisesti turvallisuusasia, koska pään aluetta trimmatessa holtittomasti heiluvalla koiralla on todellinen vaara saada saksista osuma.
Koiran omistaja: teethän oman osuutesi, jotta koirasi on käsiteltävissä ja sillä on mukava olla hoitotoimenpiteitä tehdessä. Me trimmaajat teemme oman osuutemme, jotta koiralla on hyvä trimmauskokemus ja sen turkki saadaan hoidettua.
// muokkaus sen verran, kun tätä postausta luetaan nyt ihan miten sattuu ja myös asioita, mitä tekstissä ei lue: en ole missään vaiheessa väittänyt, että nykyaikainen positiiviseen vahvistamiseen perustuva operantti koirankoulutus olisi huono asia. "Rajat" ja "kieltäminen" eivät tarkoita tässä koiran rumaa käsittelyä, fyysistä tai henkistä pahoinoitelyä - se, että nämä kaksi sanaa käsitetään tällä tavalla kertovat valitettavasti siitä, kuinka polarisoituneet nämä nykyajan näkemykset koirankoulutuksesta ovat. Missään en sano, että koiraa kuuluisi kouluttaa tai käsitellä väkipakolla tai väkivallalla. Tämä on nyt survomalla survottu rivien väleihin ja tekstiä luetaan kuten sitä halutaan lukea ja nähdä.
Minä en ole trimmaajana positiiviseen vahvistamiseen perustuvaa koulutustapaa vastaan, päin vastoin käytän näitä omienkin koirien ja myös asiakaskoirien kanssa. Sen taas näen ongelmana, että koiria ei yksinkertaisesti kouluteta, vaan koulutusvastuu siirretään kokonaan ammattilaisille. Tämä on koko postauksen pointti.
Kommenttikenttään olen lisännyt kommentin, jossa avaan ajatuksia postaukseen liittyen - valitettavasti merkkimäärä, minkä instagram postauksen tekstikentässä sallii ei antanut avata asiaa niin kattavasti kuin se olisi ehkä ollut tarpeen. Toisaalta luulen, että avasipa postausta kuinka paljon tahansa aina on heitä, jotka ymmärtävät sanoman väärin.
