23/12/2023
🎄Jossu-possun joulutarina. Kuvien poni liittyy vahvasti asiaan.
Aika moni tietääkin, että meillä on kissojen ja koiran lisäksi myös hevosia. Tallin pienikokoisin kavioeläjä on welsh-poni Jossu, joka on ollut meillä 3-vuotiaasta lähtien ja on nyt 10-vuotias. Kaikenlaista pientä ylimääräistä ohjelmaa tämä viattomalta näyttävä pikku poni on onnistunut järjestämään vuosien varrella. Kerran hän mm. kilpailupaikalla ulkoisti itsensä hevoskopista takaoven yli ja hortoili sitten irrallaan parkkialueella.
Loppukesällä poni järjesti meille hieman tavanomaista mittavamman show’n. Kömpiessäni eräänä lauantaiaamuna silmät ristissä aamutalliin varisi unihiekat silmistäni ennätysripeästi, kun käytävällä oli vastassa itseensä tyytyväinen poni. Jossu oli murtautunut karsinastaan yöllä ja sen jälkeen nautiskellut elämänsä buffetista. Poni oli todennäköisesti ensin syönyt 5 l kulhollisen turpoamassa ollutta heinäpelletti-melassileike -puuroa, minkä jälkeen se oli repinyt käytävällä olleen täyden kaurasäkin auki ja mussuttanut estoitta napansa täyteen kauraa. Terveellisempiin eväisiin kuten porkkanoihin ja heiniin ei oltu juurikaan koskettu. Valtava kauran määrä oli erityisen huolestuttava, koska sitä oli huvennut varovasti arvioiden 10. Ohikiitävän hetken mietin, että tästä ei mitenkään hengissä selvitä, kaviokuumepeikko ja ähkymörkö päällimmäisinä mielessäni. Ponia itseään ei näyttänyt huolestuttavan mikään, ja se oli täysin kunnossa. Vielä, mietin ja varmana kurjasta lopputulemasta tiputtelin ponin suoniin nestettä, aloitin fluniksiinin (tulehduskipulääke) ja letkuttelimme parafiiniöljyä vanhojen oppien mukaisesti. Työyhteisöni sai osansa ahdistuksestani, ja nuorilta ja etevämmiltä saatiin lisäksi ohje kavioiden ennaltaehkäisevään kylmähoitoon. Poni nautti kaiken keskipisteenä olemisesta, joskin letkun tunkeminen sieraimeen vaati aina pienen humautuksen onnistuakseen. Valkeni seuraava aamu eikä ponin voinnissa ollut vieläkään moittimista. Hoitorumba jatkui, ja vaihtelevalla menestyksellä kavioissa pysyvien jääpussien kanssa mentiin vielä toinenkin päivä. Kun koitti maanantai, ja Jossu yhä käveli normaaliin malliin, kakka kulki ja heinä ja vesi maistuivat, niin oli pakko jo uskoa, että mitään ei ehkä sitten tapahtuisikaan, vaan poni selviäisi tästäkin ilman vakavia seurauksia. Aina taivaankappaleet eivät ole yhtä hyvissä asemissa kuin tässä tapauksessa, ja akuutti ylensyöminen eläinlajista riippumatta on potentiaalisesti hengenvaarallinen tilanne, joka useimmiten vaatii eläinlääkärin hoitoa.
Eikä se ylensyöminen ole mukava olotila ihmiselläkään, joten nauttikaahan jouluherkkuja kohtuudella. Hetken päästä kun voi sitten syödä lisää, jos vielä mahtuu 😅!
Rauhallista ja turvallista joulua kaikille! 🌺🎄❤️
