19/06/2018
Hierojana törmää usein kysymyksiin rungottoman ja "tavallisen" satulan eroista. Tässä on ihan hyvää tietoa ja keskustelua asiasta.
RUNKOSATULA VS. RUNGOTON SATULA
Usein kysytään, kumpi on hevosen selälle parempi, rungoton satula vai perinteinen runkosatula. Aiheesta on tehty muutama tieteellinen tutkimus, joiden tulokset on julkaistu vertaisarvioiduissa journaaleissa. Tässä alla on lyhyt yhteenveto tutkimusten tuloksista. Artikkelit: B. Belock et al. Comparison of pressure distribution under a conventional saddle and a treeless saddle at sitting trot, The Veterinary Journal 193 (2012) 87-91; S. N. Latif. Saddle pressure patterns of three different training saddles (normal tree, flexible tree, treeless) in Thoroughbred racehorses at trot and gallop, Equine Veterinary Journal 42 (2010) 630-636; Conny Herholz et al. Preliminary field study on saddle pressure distribution in horses without back pain, Pferdeheilkunde 31 (2015) 2 (March/April) 145-152.
Käynnissä ratsastajan hevoseen kohdistama paine on jokseenkin sama kuin ratsastajan kehon massa, kun taas ravissa paine jopa kaksinkertaistuu. Perinteisen satulan rungon ja paneelien tarkoituksena on nimenomaan jakaa tämä paine mahdollisimman tasaisesti koko paneelien alalle, jottei paine nouse paikallisesti haitallisen suureksi. Myös rungottoman satulan idea on sama: on ajateltu, että satulan mukautuessa hevosen selän muotoon jakaisi tämä painon tasaisemmin kuin huonosti istuva runkosatula. Tutkimusten tulokset eivät tätä väitettä tue. Belock kuitenkin toteaa myös, että olisi mielenkiintoista tutkia, onko rungoton satula joillekin selkätyypeille parempi kuin toisille, ja erityisesti tapauksissa, joissa on vaikea löytää hyvin istuvaa runkosatulaa.
Riskiraja hevosen selkäkivuille aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan on 11 kPa:n keskipaine (eli vastaa n. 1 kg:n painoa mittauslaitteen yhden sensorin alalle, joka on 9,375 neliösenttiä). Rungottomilla satuloilla tämä raja ylittyi askeleen joka vaiheessa selän lihasten päällä, jotka ovat erityisen herkät paineen aiheuttamille vaurioille. Paine keskittyi pienemmälle alalle selän keskimmäiselle kolmannekselle, eli ratsastajan istuinluiden alle. Tulos ei siis tue väitettä, jonka mukaan rungoton satula jakaisi ratsastajan paineen tasaisesti.
Perinteisen rungollisen satulan kanssa paine jakautui tasaisemmin ja huomattavasti laajemmalle alalle, keskipaine oli pienempi ja korkeimman paineen alueilla paine oli matalampi, kun taas rungottoman satulan painearvot olivat kaikilla tarkastelutavoilla korkeammat. Tulokset olivat samat tutkimuksessa, jossa vertailtiin kolmea eri satulaa: perinteinen puurunko (normal tree), muovirunko (flexible synthetic tree) ja rungoton (treeless). Tässä tutkimuksessa tutkittiin myös väitettä, jonka mukaan puurunkoinen satula aiheuttaisi kriittistä painetta taemmas selkään ravissa ja laukassa. Mittauksissa tästä ei kuitenkaan näkynyt viitteitä. Herholzin tutkimuksen mukaan paine jakautuu runkosatulalla tasaisimmin, kun käytetään tavallista satulahuopaa verrattuna erilaisiin ”pädeihin” (tässä testattuna geeli, nahka, foam, karva).
Kuva on B. Belockin tutkimuksesta, jossa satuloita testattiin kahdeksalla eri hevosella. Oikeanpuoleiset painemittaukset on rungottomista satuloista, joissa jokaisessa korkeimmat arvot ylittävät 20kPa:a.
