Hevoshieroja Kaisu Seppänen

21/06/2024

Hyvää juhannusta 🌼🌿

07/03/2024

Uudet hinnat 1.4.2024 alkaen 😊

18/01/2024

https://www.facebook.com/100051214702554/posts/949599180090563/

Hevosella on tarve koskettaa toisia hevosia.

Tästä täysin paikkaansa pitävästä väitteestä on noussut voimakkaita vastareaktioita somessa, ja hevosten yksinasuttaminen ja yksintarhaaminen on yhä yleistä, suomalaiskyselyn mukaan noin kolmasosa hevosista tarhaa yksin (Armfelt 2016.)

Monella ihmisellä on vakaa näkemys siitä, ettei ainakaan heidän hevosensa mitenkään voi olla kosketusetäisyydellä muihin hevosiin, koska hevonen käyttäytyy aggressiivisesti niitä kohtaan tai voisi loukkaantua fyysisesti. Edes sen aidan takana kosketusmahdollisuus ei tunnu mitenkään mahdolliselta.

Sosiaalinen käyttäytyminen on hevosilla olennainen käyttäytymistarve. Tämä tarkoittaa sitä, että sen toteuttaminen on sisäisesti motivoivaa ja tuntuu hyvältä ja myös sitä, että sen estyminen heikentää hevosen hyvinvointia.

Olennainen käyttäytymistarve patoutuu ja ilmenee liioitellun voimakkaana estymisen jälkeen.

Hevonen, joka ei ole saanut olla toisten hevosten seurassa, ml. se kosketusmahdollisuus, ei välttämättä heti käyttäydy normaalisti saadessaan mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sen sosiaalinen käyttäytymistarve palautuu voimakkaampana kuin normaalisti, ilmiön nimi on suomeksi kimmovaste, englanniksi rebound effect.

Hevonen tarvitsee mahdollisuuksia harjoitella sosiaalista käyttäytymistään. Yksin pidetty hevonen voi olla sosiaalisesti kömpelö ja tämä korjaantuu harjoittelemalla. Erityisesti nuorten hevosten olisi erittäin tärkeä saada elää eri-ikäisten, normaalisti käyttäytyvien hevosten kanssa.

Onneksi hevonen on sosiaalisesti lahjakas ja parin eri tutkimusten mukaan jopa yli kymmenen vuotta yksin pidetyt siitosoriitkin sopeutuivat elämään ryhmässä ilman vakavia vammoja. Tämä vaatii toki ympäristön hallintaa eikä ole aina helposti toteutettavissa. Se on vain kuvaavaa, koska se kertoo miten aidosta laumaeläimestä on kyse.

Kosketusmahdollisuuteen ja yhteistarhaukseen liittyy riskejä. Riskejä liittyy myös hevosten ratsastukseen, valmentamiseen, kuljettamiseen, karsinassapitoon, yksintarhaukseen jne. Mielestäni on paikallaan hyväksyä myös niitä riskejä, joita sisältyy hevosen hyvinvoinnille olennaisiin parannuksiin, eikä pelkästään ihmisen harrastukseen sisältyviä riskejä.

Lopuksi vielä kolme vinkkiä yksintarhattujen hevosten yhdistämiseen:

1. Resurssit. Tila, ruoka, vesi sekä niiden sijainnit. Aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyy mitä suurimmissa määrin resurssien puute, nälän tunne, ahtaat tilat. Yhdistä tarhoja, avaa laidun, laita porukka ympäri aluetta levitetylle vapaahkolle heinälle muutamaksi viikoksi, anna olkea syötäväksi.

Nyt on erinomaisen oiva aika yhdistää hevosia siksikin, että lunta on ainakin meillä ihan *%*%*sti. Hevosten yhdistämiseen kuuluu lähes aina juoksentelua, m***a tällainen hankijumppa voi tehdä siitä hieman lyhytkestoisemman.

2. Takakengät pois laumautumisen ajaksi. Tällä hetkellä ei välttämättä ole liukasta, ja jos on, hiekoita. Kyllä, se on hankalaa. Ei, se ei ole mahdotonta, jos käytössä on konevoimaa.

Hevonen ei mitenkään pysty hahmottamaan, että sen kavioihin on kiinnitetty parin sentin pituisia, teräviä metallipiikkejä. Kolmessa viikossa tilanne on useimmiten rauhoittunut, ja sellainen talviloma on hyvä hevoselle kuitenkin. Nastoitetut bootsit käyvät myös liikutukseen, nykyään niitä on hyvin markkinoilla.

3. Kaikki hevoset eivät tule keskenään toimeen, m***a useimmat tulevat. Useimmat aggressiiviset käyttäytymisen muodot ovat eriasteisia uhkauksia, kuten luimistelu, ilmaan pureminen, ohi potkaiseminen jne.

Kenenkään hevosen ei kuitenkaan kuulu elää sellaisen hevosen kanssa, joka aiheuttaa sille vammoja. Olen lapsuudesta asti nähnyt ryhmässä tarhattavia hevosia ja pitänyt sellaisia kotonani nyt reippahasti yli 20 vuotta. Kolme kertaa olen nähnyt, ettei yhtä hevosta voi pitää toisen hevosen kanssa. Kolme. Otanta on satoja hevosia ja yhdessätarhaustunteja satojatuhansia.

Ja kyllä, myös nykyajan liitokaviopuoliveriset ovat hevosia. Niillä on aivan yhtäläiset käyttäytymistarpeet kuin muilla hevosilla, ja niille on aivan yhtä tärkeää saada elää toisten hevosten kanssa.

23/12/2023

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa! 🤍

Kiitos kaikille asiakkaille tästä vuodesta.

25/09/2023

https://www.facebook.com/100064182331223/posts/701106582038747/

Joko teillä päin alkaa näyttää syksyltä? 🍂

💡Muista syksyn vesi- ja kurakelien tullen, että hoidettava kohde on hyvä puhdistaa ennen laserhoitoa!

💡Lika imee laserenergiaa itseensä, joten se on hyvä poistaa ennen laserointia. Vesi sen sijaan johtaa laserenergiaa hyvin; muutama pesunjälkeinen vesipisara ei siis haittaa laserhoitoa annettaessa, vaan jopa tehostaa sitä! 👍 Suosittelemme kuitenkin esim. pyyhekuivausta ennen laserin antamista, sillä Theralux -laserhoitolaitteet eivät ole täysin vesitiiviitä.

💡Muista myös puhdistaa Theralux -laserhoitolaitteesi käytön jälkeen ja kiinnitä erityistä huomiota optisiin ikkunoihin! Näin pidät parhaiten huolta laserisi valotehoista jatkossakin 🙂

🍂

06/07/2023

Myös tänä vuonna ilolla mukana tukemassa hienoa ratsastustapahtumaa. 🌼

23/06/2023

Hyvää juhannusta ihan jokaiselle! ☀️🌼🦋🍓

Ensi viikko on vielä tiiviisti töitä ja sitten lomailen heinäkuun ajan. 😊

24/04/2023

https://www.facebook.com/100064182331223/posts/612846454198094/

Kevät ja kärpäset ⛅️🪰😎 ...ja pöly ja muta ja yllättävä räntäkuuro!

Muistathan, että laserhoito tehoaa parhaiten, kun hoidettava kohde on puhdas. Pesu, kevyt kuivaus ja sitten vain hoitamaan 🤩

23/03/2023

https://www.theraluxvet.fi/post/hevoshieronta-ja-hevosen-faskiamanipulaatio-tehostuvat-laserhoidolla

Theralux Touch TX4 VET -laserhoitolaite on verraton väline ammattihierojan käsittelyiden tukemiseen ja täydentämiseen. Laserhoidolla on paikkansa paitsi manuaalisten käsittelyiden välillä, myös välittömästi ennen hoitoa tai sen jälkeen. Laserhoitolaite voidaan ottaa avuksi heti hierojan ...

14/02/2023

🤍🤍Hyvää ystävänpäivää! 🤍🤍

Harvoin tulee tänne mitään laiteltua. M***a, kevät näyttää jatkuvan työntäyteisenä ja hyvä niin. Jos haluat hierontaa hevosellesi niin varaa aika hyvissä ajoin. 😊

23/12/2022

"Lumiset oksat vihreän puun,
kimmeltää valossa jouluisen kuun.
Katsoen tähtien hopeista nauhaa,
toivon jouluusi lämpöä, rauhaa."

On aika rauhoittua joulun viettoon. Kiitos kaikille asiakkailleni myös tänä vuonna. On ollut ilo. Jatketaan ensi vuoden puolella. ❤️

21/12/2022

https://www.facebook.com/100055376836623/posts/671425824713306/

Ontumalla on vaikutusta hevosen selän lihasten vahvuuteen.

Multifiduslihakset ovat tärkeimmät hevosen rankaa stabiloivat ja liikettä vakauttavat lihakset. Nämä lihakset sijaisevat selkärangan molemmin puolin ja ne kuuluvat myös hevosen ns. syviin korsettilihaksiin. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin multifiduslihasten kokoa rinta-lannerangan alueella terveillä ja etujalkaa ontuvilla hevosilla. Etujalkaa ontuvilla hevosilla lihasten poikkipinta-ala oli pienempi jokaisessa mittauskohdassa verrattuna terveisiin ontumattomiin hevosiin. Ontuma ja korsettilihasten vahvuus liittyvät toisiinsa, ontuma voi heikentää selän lihasten kuntoa ja sitä kautta vaikuttaa selän toimivuuteen. Tärkeää olisinkin ontuman syyn selvittämisen lisäksi, kiinnittää huomiota myös hevosen korsettilihasten vahvistamiseen. Hyvä keino vahvistaa lihaksia on esim säännöllinen porkkanajumppa.

Influence of Chronic Lameness on Thoracolumbar Musculus Multifidus Structure in the Horse
Sullivan, Hayley M. ; Acutt, Elizabeth V. ; Barrett, Myra F. ; Salman, Mo D. ; Ellis, Katherine L. ; King, Melissa R.
Journal of equine veterinary science, 2022, Vol.117, p.104053-104053

25/11/2022

Olemassa olevat ongelmat saattavat näkyä hieronnan jälkeen. Hieronta itsessään ei aiheuta esim. ontumaa, m***a se saattaa tulla ilmi ja näkyväksi hoidon jälkeen. Tuossa hyvin kirjoitettu, miksi näin. 😊

https://www.facebook.com/100069477069403/posts/434177828908116/

Yhdistyksemme jäsen Mervi Pakola (Hevostaito Akatemia) tiivistää hieronnan vaikutuksista:

🧐 Jos hevonen alkaa liikkua epäpuhtaasti hieronnan jälkeen, mitä tapahtui?

✅ Tiesitkö, että jumit voivat tulla suojelemaan kipeää kohtaa? Eli, kun hevosella on jokin kipu, aiheuttaa usein liike kipua joko enemmän tai vähemmän. Kun jumi estää liikettä, tulee kipua vähemmän. Hevonen voi silloin näyttää tai tuntua jäykältä, m***a ei välttämättä ontuvalta.

Erityisesti liikuntaelimiin liittyvä kipu aiheuttaa tämän, m***a heijastevaikutuksena myös sisäelinkipu voi tehdä samaa. Esimerkiksi suolistokipu voi heijastua takapolviin tai lanneselkään.

Kun hevonen hierotaan ja jumit saadaan helpottamaan, voi siellä alla ollut kipu tulla paremmin ilmi. Hevonen voi alkaa ontua tai liikkua muuten huonommin.

No, entä jos ontuma muutaman päivän päästä loppuu? Silloin voi olla niin, että jumit ovat alkaneet palautua, eikä alla oleva oikea syy ja kipu näy enää niin hyvin. Jos hevonen jäykkänä ei onnu, se ei tarkoita, että sen on hyvä ja kivuton olla, kun se on jäykkä.

✅Eli sen sijaan, että hieronta aiheuttaisi ongelmia, on usein niin, että se paljastaa ongelmia. Tämä taas auttaa siinä, että omistajan on helpompi huomata, jos hevosella onkin jokin kiputila ja eläinlääkärin on helpompi löytää, missä kipu on.

Hieronta saattaa paljastaa kiputiloja myös niin, että siinä voi huomata jonkin kohdan tai liikkeen, mikä hevoselle tuottaakin kipua, jolloin asiaa voi tutkia enemmän.

Hevostaito Akatemia kuntoutustoiminnasta voit lukea lisää täältä https://hevostaitoakatemia.fi/hyvinvointipalvelut/
Ja lisää voit oppia seuraamalla Hevostaito Akatemian päivityksiä täällä https://facebook.com/hevostaitoakatemia

Kuva:Tarja Kivirinta

06/10/2022

Siinäpä asiaa turpahihnoista. 😊

Turpahihnoista.

Harva remmi saa aikaan yhtä kiihkeää keskustelua puolesta ja vastaan, sekä yhä merkillisempiä selityksiä sen toiminnasta.

Eurodressagella on hyvä artikkeli jo 10 vuoden takaa m***a silti varsin oivaa tietoa turpahihnojen vaikutuksesta. Tuolta löytyy myös osa 1, jossa käydään läpi turpahihnojen historiaa, jos sellainen kiinnostaa. Lisäksi laitan toisen linkin jossa tieteellistä tutkimusmateriaalia ja johtopäätöksiä lähdeviitteineen.

Yleisimmät myytit joihin itse törmään, ovat nämä:

- Alaturpahihnaa pitää käyttää koska:
1) Se oli kiinni suitsissa
2) Hevonen aukoo suuta
3) Valmentaja käski
4) Se pitää kuolaimen vakaana suussa (mielellään yhdistettynä varsin kireisiin poskiremmeihin)
5) Nämä kaikki

Tässä kohtaa yritän ottaa monalisamaisen kärsivällisen pienen asiakashymyn ja miettiä, miten tilannetta lähtisi purkamaan.
Tiedätte varmaan, miksi pullback- turpahihnat paksuine pehmusteineen ja alaturpahihnat on ylipäänsä keksitty? Tai meksikolainen, tai remppaturpis? Jos edelleen sitkeästi ajattelemme, että hevonen TARVITSEE sitä että sen leuat sidotaan tiukasti kiinni jotta se ei voi vastustella ratsastajan ei-niin-kultivoitunutta kättä, en oikein tiedä mitä siihen edes sanoisi.

Hevosen anatomiaan liittyen on kuitenkin nyt äkkiseltään pari juttua jotka on hyvä muistaa:
1) Alaleuan rentous vaikuttaa KOKO RANKAAN. Kokeile itse jos et usko? Jäkitä leuat yhteen ja heiluta peffaa, toista sama rennolla alaleulalla ja kielellä. Huomaatko eron? Kaikki selkärankaiset toimivat samalla tavalla. Miten hevonen voi rentouttaa alaleuan jos leuat on sidottu tiukasti yhteen?

2) Hevonen ei voi hengittää muuten kuin nenän kautta. Jos sieraimet puristetaan kiinni, mitäpä lottoatte kuinka hyvin se suorittaa?

- Anatomiaan liittyen vielä: löysällä oleva "yläturpahihna" eli käytännössä kevyt, litteä toppaamaton tai kevyesti topattu / ei pullback- kiinnitystä (emme tarvitse vipuvoimaa saadaksemme turpahihnaa tarpeeksi kireälle...) enkkuturpis ei haittaa hevosta m***a mistä se kireys mitataan? Kaikki muistanevat säännön "kaksi sormea" m***a mihin? Yllättävän moni mittaa sen sivusta, jossa on silkkaa pehmytkudosta ja vaikka remmi olisi todella kireällä, sinnehän menee vaikka neljä sormea. Mittaus aina nenäluun ja turpahihnan välistä! Sinne pitäisi mennä helposti kaksi aikuisen ihmisen sormea, sehän lukee jo ihan FEIn säännöissäkin. ;) Yllätys yllätys, näin ei useinkaan ole.

Jos ajattelee että on tosi kiva ja jättää sekä yläturpahihnan ja alaturpiksen löysälle, alaturpahihna vetää koko setin sierainten päälle: katso kohta 2.

Jos haluaa olla hevoselle kiva, miksi pitää koko alaturpahihnaa ollenkaan?
Mikä se tavoiteltava hyöty on?

(Huomaattehan ettei tässä ajatelmassani kritisoitu turpahihnaa sinällään, vaan ALAturpahihnoja sekä liian kireitä turpiksia ;) )

Ajattele itse, älä matki.

31/08/2022

https://blog.hamk.fi/hevoshame-kestavan-hevosmatkailun-maakunta/kuinka-stressaavia-kilpailutapahtumat-ovat-hevosille/

Hevonen on laumaeläin. Kuinka se pystyy selviytymään moniin ravitapahtumaan liittyviin epätavallisten asioiden kuten matkustamisen, vieraiden hevosten läheisyyden sekä vieraassa ympäristössä tapahtuvan kilpailemisen kanssa?

23/07/2022

Hienosti kirjoitettu 🤩

23/06/2022

Rauhallista juhannusta 💜
Nautitaan ihanasta kesästä💜

26/05/2022

🌸Lomailen 11.7.-8.8. Kesä-heinäkuulle vielä joitain vapaita aikoja ennen lomaa. 🌸