18/01/2024
Ohessa Tassutalon klinikkaeläinhoitaja Katja Vallin teksti lemmikin eutanasiasta. Katja joutui hiljattain luopumaan rakkaasta Halla-koirastaan ja ajatteli, että eutanasiaan liittyvien tunteiden ja käytännön asioiden jakaminen voisi auttaa asiakkaitamme raskaan luopumisen hetkellä 💔
Voit halutessasi seurata Katjan tekstejä myös seuraamalla Katjan fb sivua ”siippa ja seitsemän koiraa”
https://www.facebook.com/profile.php?id=61555275903969
Viimeinen matka
Kirjoitin tämän tekstin eutanasiasta, koska se on teistä jokaisella lemmikin omistajalla joskus edessä. Siihen ei varsinaisesti voi valmistautua eikä siihen koskaan totu. M***a ajattelin josko kertomalla mitä siinä tapahtuu voisin hieman hälventää kuolemaan liittyviä tabuja. Osa ei ole koskaan nähnyt kuollutta. Oma lemmikki saattaa olla ensimmäinen ruumis, jonka joutuu näkemään. Ja kun siihen liitetään luopumisen tuska, mahdollisesti hyvinkin äkillisesti tullut tilanne ja päätöksenteko, saattaa koko tilanne tuntua karmaisevalta ja jopa traumatisoivalta.
Jos teksti tuntuu nyt raskaalta niin palaa siihen joskus myöhemmin.
Reilu viikko sitten lähti minun Halla. Halla ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen. Joskus vaan joku on se elämän koira. Halla oli sitä minulle.
Se, että on hoitaja, ei tee luopumisesta yhtään helpompaa. Omien lemmikkien kohdalla ei ole sen viisaampi. Sitä arpoo, epäilee, syyttää itseään. Jos syytä ei löydy niin sen kyllä keksii. Päätöksenteko on se raskain vaihe, m***a myös velvollisuus.
Viimeinen matka on elämän mittapuulla lyhyt hetki, m***a omistajalle se raskain mahdollinen. Jos sitä voi hienotunteisuudella ja empatialla yhtään helpottaa niin yritän tehdä parhaani. Potilaidemme, lemmikkiemme, perheenjäsentemme onneksi he eivät käynnin syytä tiedä, vaikka omistajan ja saattavan perheen käytös saattaakin toki hämmentää.
Pyrin aina ensimmäiseksi kysymään omistajalta onko eutanasia toimenpiteenä tuttu ja haluaako hän, että kerron mitä tapahtuu. Viimeiselle matkalle ei ole sääntöjä. Jokainen on siten miltä tuntuu. Potilas saa olla pöydällä, sylissä tai koko perhe voi istua lattialla lemmikkinsä kanssa.
Ensi alkuun potilas saa rauhoittavan pistoksen useimmiten takajalan lihakseen. Kutakuinkin saman minkä saisi ennen mitä tahansa toimenpidettä, johon se nukutetaan. Lääke väsyttää, tekee raukeaksi ja välinpitämättömäksi - nukkuvaksi. Tässä kohtaa perhe saa jäädä lemmikkinsä kanssa rauhassa keskenään noin 10 minuutin ajaksi ja se on se hetki, kun on hyvästijätön aika.
Kun potilas on tarpeeksi nukkuva on viimeisen ruiskeen aika. Etujalasta ajetaan hieman karvoja ja siihen asetetaan kanyyli verisuoniyhteyttä varten. Siitä annosteltava lääke samm***aa viimeisetkin elintoiminnot. Eutanasia tehdään vahvoilla nukutusaineilla. Uni syvenee vaihe vaiheelta eikä siihen liity tuntemuksia. Lähtö on kivuton, vaikka erilaisia huokauksia, henkäyksiä, äännähdyksiä ja nykäyksiä voikin tulla, kun ruumis, sanotaanko näin, alkaa sopeutua kuoleman jälkeiseen tilaan. Näitä ei siis pidä pelästyä. Lääkkeen annostelun jälkeen eläinlääkäri tarkistaa, että potilas on kuollut. Senkin jälkeen saa vielä viettää aikaa, kuka miten hyvästellen. Minä nojasin karvoihin ja itkin. Lattialla.
Kuoleman koittaessa lihastonus häviää ja ruumis rentoutuu. Niin myös peräsuolen sulkijalihas ja virtsaputken sulkijalihas, siksi suosimme alustoina peittoja ja kronareita. Tämä on hyvä huomioida mikäli haluat pitää lemmikkisi sylissä. Silmät jäävät puoliavoimeksi ja katseestakin jo näkee, että perheenjäsen on poissa.
Sen jälkeen huolehdimme lemmikistä omistajan toiveen mukaan. Lemmikin saa viedä mukanaan ja haudata halutessaan itse. Suositan tässä aina muovitettua alustaa ja/tai peittoa auton suojaksi. On myös hyvä huomioida, että alun rentoutumisen jälkeen seuraa kuolonkankeus. Siksi lemmikkiä voi yrittää "kapaloida kääröksi", jotta hautaaminen olisi hiukan helpompaa. Kesäkuumalla hautaus tulisi tehdä hygieniasyistä heti.
Mikäli omistaja valitsee tuhkauksen hän voi myös toimittaa lemmikin itse valitsemaansa tuhkausyritykseen, m***a useimmiten lemmikki jää silloin meille. Lemmikki pakataan p***iin ja säilötään asianmukaisin merkinnöin pakkaseen odottamaan noutoa tuhkaukseen. Minulla on tapana taputtaa jokaista ennen kannen sulkemista ja toivottaa hyvää matkaa. Se on oma pieni kunnioittava rituaalini. Nyt pillahdin uudestaan itkuun tietotarraa liimatessa ja seisoin p***i sylissä itkemässä. Ei se helppoa ole.
Valittavana on myös yhteistuhkaus tai yksilötuhkaus. Yhteistuhkauksessa useita lemmikkejä tuhkataan samanaikaisesti ja tuhka levitetään yrityksen sille varaamalle alueelle. Yksilötuhkauksessa lemmikki tuhkataan ja toimitetaan omistajan valitsemassa uurnassa takaisin, jolloin omistaja itse päättää miten ja minne haluaa lemmikkinsä viimeisen leposijan.
Vielä lopuksi pätkä lehtileikkeestä, jonka edesmennyt äitini on säilönyt jo joskus -80luvulla. Siinä on koiran 10 pyyntöä isännälle. Toki myös emännälle.
Kohta 10 kuuluu näin.
"Rakas isäntäni: kulje jokainen matka kanssani. Älä koskaan sano: "En voi nähdä sellaista", tai "Sen on tapahduttava poissaollessani". Minulle kaikki on helpompaa Sinun kanssasi - myös viimeinen matkani. KIITOS"
Me emme tuomitse jos et siihen pysty.
Me olemme tukena loppuun asti.
Tahdon kiittää eläinlääkäriä ja ystävää Hennaa Hallan pitkäaikaisesta hoidosta ja omistajan tuesta. Potilas oli omanlaisensa, tapansa mukaan äänekäs, m***a ei se omistajakaan helppo ollut. Eikä sekään kovin hiljainen. Silti Henna urhoollisesti hoiti, mietti vaihtoehtoja, tuki ja saattoi viimeiselle matkalle. Kiitos♥️
Pilviin tuli lapinmäyrän kokoinen aukko. Ja sinne se karkasi. Enää en saa kiinni.
Halla
2.7.2012-8.1.2024
Lauman koko on kuusi ja omistajan sydän on sirpaleina💔
Lämminhenkinen vastaanotto! Eläinlääkärikäynnit ajanvarauksella ma-to. Pop-in vastaanotto ke 17-19. Lämminhenkinen Eläinlääkärin vastaanotto!
