Pieni Rehutehdas

01/01/2025

Kiitos kuluneesta vuodesta ja onnellista uutta vuotta 2025!

Haluamme kiittää teitä, tästä menneestä vuodesta. Ilman teitä emme olisi tässä. On ollut ilo palvella teitä monin eri tavoin rehuasioissa ja antaa mahdollisuuden syöttää höyhenkamuille kotimaista laadukasta rehua.

Vuosi 2025 tuo mukanaan paljon uutta ja jännittävää! Heti alkuvuodesta pääsemme avaamaan uusitun verkkokauppamme, joka tekee tilaamisesta entistäkin helpompaa ja sujuvampaa. Lisäksi otamme käyttöön uudistetun rehulinjaston, joka hyödyntää alan uusinta teknologiaa, varmistaen laadukkaat ja tasalaatuiset tuotteet. Rehurinkimme käynnistyvät jälleen ennen pääsiäistä, ja odotamme innolla kohtaamisia teidän kanssanne eri puolilla Suomea.

Kevään kylvöjen jälkeen katseemme kääntyy kesään ja Okra-maatalousnäyttelyyn, jossa olemme mukana jo toista kertaa. Tule rohkeasti moikkaamaan osastollemme. Suunnitteilla on paljon mielenkiintoista!

Syksyllä juhlimme tärkeää merkkipaalua: Pieni Rehutehdas täyttää 5 vuotta! Elokuun syntymäpäiväjuhlien lisäksi kierrämme rehurinkejä ja tuomme iloa arkeen.

Ja kuka tietää, mitä kaikkea muuta tuleva vuosi tuo tullessaan. Ehkä jotain odottamatonta ja hauskaa, mitä emme vielä itsekään osaa ennustaa!

Lämmin kiitos vielä kerran, ja toivotamme teille kaikille onnellista, menestyksekästä ja iloista uutta vuotta 2025!

Pienen Rehutehtaan Hannele, Juha

31/12/2024

29/12/2024

Lullapulla kuuli, että lomilta on palattu. Niinpä
hän varasikin heti kampaamoajan tukkasulkien siistimiseen ja nokan sievemmäksi muotoiluun🙄
Mitäpä siinä sitten, tytteli kainaloon ja sisälle.
Leikkurit käteen ja hommiin😬

29/12/2024

No nyt ollaan otettu happea töistä ja levätty joulun pyhät🤗
Huomenna maanantaina ja tiistaina vanha mylly pyörii vielä ja rehu tilauksia ehtii tehdä Joulukuun edullisella rahdilla 6 e/ 25 kg säkki.

25/12/2024

Hyvää joulua täältä jostain. Kuka bongaa, missä joulua vietämme?

Joulua vietimme Riikassa ja tämä kukko sijaitsi Riian tuomiokirkossa.

Riian kirkontornien kukot
Kaikkein vanhimpien sekä Daugava-joen rannoilla sijaitsevien kirkkojen torneissa on ristin tilalla kukko.
Kukkojen käytölle kirkontornien koristeina on kolme erilaista selitystä:

Pakanallisen perinteen mukaan kukko voi kiekumalla ajaa pois paholaisen.

kristillisessä perinteessä kukko symboloi pysymistä valppaana Kristuksessa.

Kukoilla oli myös käytännöllinen tehtävä tuuliviireinä. Niitä tarvittiin Riian tapaisessa satamakaupungissa, jonne saapui paljon purjelaivoja ja jossa merenkulku antoi elämälle rytmin.

24/12/2024

24. joulukuuta ❤

Kanalan Jouluaatto

Oli kylmä ja kirkas jouluaattoilta, ja pieni kanala Pöytyällä näytti taianomaiselta satumaailmalta.
Ensilumi oli peittänyt maan valkoisella peitteellään, ja pimeys oli laskeutunut hiljaisena.
Kanalassa oli kuitenkin lämmin ja kodikas tunnelma, sillä jokainen asukas oli osallistunut joulun valmisteluihin ja odotus oli käsin kosketeltava.

Jouluaaton kunniaksi Kukko Hakkarainen oli järjestänyt yhteisen illallisen kaikille. Hän oli pistänyt parastaan ja tilannut Pieneltä Rehutehtaalta llallistarjottavaksi herkkurouheita jouluisilla lisukkeilla. Hän oli, myös koristellut kanalan takan havunoksilla, joissa roikkui pieniä punaisia omenoita. Seinille oli ripustettu pieniä olkipukkeja, ja kanalassa leijaili heinän, kuusen ja piparkakun tuoksu.
Kiitos KlaaraKotkon, joka oli löytänyt piparkakkuohjeen kanalan vanhoista reseptikirjoista.

Illan hämärtyessä kanat kokoontuivat yhteen. Kukko Hakkarainen käveli juhlallisesti kanalan eteen ja lausui juhlapuheen: "Hyvät ystävät, olemme jälleen kokoontueet yhteen, tänä jouluaattona, kiitollisina ja iloisina. Ystävyys, lämpö ja perheen läheisyys ovat meille kaikille tärkeää.
Ei vain ihmisille, vaan myös meille täällä kanalassa."

Sitten alkoikin jouluaaton juhla-ateria. Jokainen kana ja kukko toi jotain erityistä pöytään: Omppu-kana oli tuonut pieniä omenanpaloja, joita hän oli säilönyt koko syksyn, ja Galliano-kukko oli kaivanut esiin omia herkkujaan, kuivia pihlajan marjoja ja auringonkukansiemeniä, joita ei ollut nähnyt kukaan muu, kuin hän itse koko syksyn aikana. Herkut aseteltiin kauniisti KikkelisKokkelis Jennin isän tekemille Chicknic pöydille.

Illallisen jälkeen koitti jännittävä hetki. Kanalan hämärässä nurkassa oli ollut salaperäinen säkki, jonka Kukko Hakkarainen paljasti olleen tontun tuoma lahjasäkki. "Tänä vuonna joulutonttu on vieraillut täälläkin," Kukko Hakkarainen sanoi salaperäisesti. "Hän lähetti meille lahjoja!" Jokaiselle kanalan asukkaalle löytyi jotain pientä ja erityistä säkistä: Suosikkikanoille ihania selkäsuojia, hauskoja nikkaroituja jyväpelejä, ja jopa pieni peili Kauniille Kaisa-kanalle.

Ilta huipentui siihen, että he kaikki asettuivat yhdessä takan eteen, ja Kukko Hakkarainen kertoi tarinan ensimmäisestä joulusta. Pienet tiput kuuntelivat ihastuneina, ja vanhat kanat muistelivat oman lapsuutensa tarinoita. Yhdessä he laulavat vanhoja joululauluja, joita olivat kuulleet talonväen laulavan tuvassa.

Kun viimein oli aika käydä nukkumaan, koko kanala oli hiljaa ja tyytyväinen. Tuntui kuin joulun rauha olisi täyttänyt jokaisen sydämen, ja kanat sekä kukot nukahtivat tyytyväisinä orsillensa, odottaen jo tulevaa kevättä.

Hyvää joulua ❤

23/12/2024

23. joulukuuta ❤

Valaistu kana
Kukko Hakkarainen asetti jokavuotiseen tapaansa valaistun
koristekanansa jouluksi ikkunalle, jossa se alkoi heti kerätä huomiota.
Ohikulkevat kanat, kalkkunat ja ankat pysähtyivät ihailemaan
kaunista hämärässä loistavaa kanaa. Kanan lempeä loiste toi iloa
ja valoa kanalan asukkaille ja siitä tuli nopeasti paikka,
jonka alla oli mukava kuopsutella pehkuja tai muuten vaan kokoontua
kanaa ihailemaan.

Eräänä iltana, juuri ennen joulua, kanalan pikku tipuset kokoontuivat
Hakkaraisen ympärille, sillä hän oli päättänyt kertoa heille tarinan
valaisevasta kanasta. Hän kertoi, kuinka kana symboloi toivoa ja valoa,
joka johdattaa pimeyden läpi. Tipuille valaistu kana oli, kuin pieni majakka,
joka toi lohtua ja iloa sydäntalven kylmiin iltoihin.

Ja niin valaistu kana loisti ilta toisensa jälkeen, muistuttaen kaikille,
että pienilläkin asioilla voi valaista ja ilahduttaa toisten elämää. 🌟🐔

22/12/2024

Rehutehtaan kanalassa rehua on laarit täynnä ja hetken varmaan onkin, kun tänään herkutellaan muilla eväillä 😋

22/12/2024

Hyvän joulun toivotukset Kukkalan Zoolandiasta kaikille kotkottajille ympäri Suomen❤

22/12/2024

22. joulukuuta ❤
Kanakoriste, joka kuiskasi tarinoita

Kanalan seinällä roikkui pieni kanakoriste. Sen yksinkertaisuudessa oli jotain viehättävää. Koriste oli ollut kanalan asukkaiden seurana jo useita vuosia, ja se oli nähnyt monet joulut, keväiset poikueet ja kesäiset juhlat.

Koriste oli ripustettu kanalan seinälle lahjaksi Kukko Hakkaraiselle. Se oli vanhan sepän käsityötä, taidokkaasti taivuteltu niin, että kanan siivet näyttivät melkein liikkuvan. Vaikka se oli hiljainen ja paikallaan, koriste toi kanalaan lämpimän tunnelman – kuin se olisi vartioinut asukkaita, varmistamassa, että kaikki oli hyvin.

Eräänä talvisena iltana, kun pakkanen kiristyi ja tähdet syttyivät taivaalle, kanalan väki valmistautui yöpuulle. M***a Ahmattikana, joka aina huomasi pieniä yksityiskohtia, pysähtyi katsomaan koristetta. "Tuo koriste on erityinen," hän sanoi hiljaa. "Tuntuu kuin se kuiskisi tarinoita, jos vain osaisi kuunnella."

Kanat alkoivat kuiskia toisilleen. Pian kaikki istuivat koristetta vastapäätä, silmät suljettuina. He tunsivat, miten lämpö levisi kanalan halki, aivan kuin koriste olisi kertonut heille muistoja jouluaamuista, kun kanat nokkivat lahjoiksi saatuja herkkuja, ja keväisistä hetkistä, kun aurinko valaisi munintapesät.

"Se kertoo meille, että olemme turvassa ja yhdessä," Kukko Hakkarainen sanoi lopulta.

Ja siitä lähtien kanakoriste sai aina jouluisin erityisen paikan sen ympärille kiinnitettiin pieni punainen nauha. Se ei ollut vain koriste. Se oli osa kanalan sielua, muistutus yhteisöllisyydestä ja kodin lämmöstä.

21/12/2024

21. joulukuuta ❤

Hyvän mielen kalenteri

Joulun alla Kukko Hakkarainen halusi, tehdä jotain erityistä ystäviensä hyväksi.
Hän päätti tukea Eläinsuojeluyhdistys Kuuraa Pienen Rehutehtaan tavoin
hankkimalla heidän seinäkalenterinsa kanalansa seinälle.
Kalenterissa oli kuvia eläimistä, jotka olivat saaneet uuden mahdollisuuden
elämään Kuuran ansiosta.

"Hyvä teko lämmittää sydäntä kauemmin, kuin mikään lahja,"
Kukko julisti kanoilleen, jotka katselivat kalenterin kuvia uteliaina.
Kansikuvassa loisti valkoinen lammas, joka hymyili, kuin kiitokseksi.
Se muistutti, että pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus.

Kukon esimerkki inspiroi koko kanalaa.
Pian jokainen nokka teki oman osuutensa, lahjoittamalla jyvän tai kaksi
Kuuran eläinten hyväksi. Joulusta tuli kanalan lämminhenkisin koskaan❤

Pidetään huolta🥰

20/12/2024

20. joulukuuta ❤

Kukko Hakkarainen ja tontut

Olipa kerran talvinen ilta pohjoisen metsän reunalla, kun Kukko Hakkarainen päätti yllättää tontut lämpimällä talvijuomalla. Kukko oli pitkään kuunnellut tonttujen tohinaa ja valmisteluita joulua varten. Hän arvosti heidän ahkeruuttaan, joten hän halusi tuoda hieman iloa ja lämmintä tunnelmaa lumiseen maisemaan.

Hakkaraisen suunnitelma oli kirkkaana mielessä. Hän valmistaisi erikoisen munatotin, jollaista ei ollut ennen maistettu! Hän kokosi reseptinsä tärkeimmät ainesosat huolellisesti: hänen rouviensa munimat kananmunat, tilkka kermaa, ripaus muskottipähkinää, sekä aavistus vaniljaa ja hunajaa tuomaan makeutta. Tonttujen puuhatessa lahjoja ja koristeita, Hakkarainen sekoitti huolella lämpimän juoman, kunnes se kuohui ja tuoksui ihanasti.

Kun munatoti oli valmis, Hakkarainen laittoi ylleen pienen talvisen esiliinan ja soman hatun. Hän latasi tarjottimelleen höyryävät mukit, joissa oli lämpimän kerman vaahtoinen kerros, ja lähti hiljaa hiippailemaan kohti tonttujen majapaikkaa.

Tontut ilahtuivat kovin nähdessään Kukko Hakkaraisen saapuvan talviseen iltaan herkkujen kanssa. He kerääntyivät hänen ympärilleen, ja jokainen sai oman mukillisen lämmintä munatotia. Juoman pehmeä ja makea maku sai heidät hymyilemään. Juuri sillä hetkellä tontut unohtivat kiireet ja nauttivat hetkestä Hakkaraisen kanssa – lämmin ystävyys ja joulutunnelma täytti koko talvisen metsän.

Siitä lähtien tontut muistavat aina kiittää Kukko Hakkaraista joulun alla ja pyytävät häntä mukaan nauttimaan heidän juhlistaan!

Kukko Hakkaraisen munatoti 1 litra
4 kananmunaa kanalasta
1 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
ripaus muskottipähkinää
3 dl kahvimaitoa
2 dl kuohukermaa laktoositon
¾ dl rommia
¾ dl brandyä

Kylmä munatoti
Vatkaa kananmunat ja sokeri sekaisin isossa kulhossa.
Lisää vaniljasokeri ja muskottipähkinä.
Lisää loput raaka-aineet munaseokseen järjestyksessä
yksi kerrallaan samalla sekoittaen.
Kaada seos kannuun ja nosta jääkaappiin pariksi tunniksi
tai seuraavaan päivään.

Lämmin Munatoti
Esilämmitä korvallisia, pienehköjä laseja tai mukeja,
esim. täyttämällä ne kiehuvan kuumalla vedellä.
Erottele keltuaiset ja valkuaiset.
Vaahdota valkuaiset ja sokerit vaahdoksi.
Sekoita keltuaiset ja alkoholit huolellisesti kulhossa
tai kannussa.
Kiehauta maito, kerma ja vaniljasokeri.
Yhdistele keltuaisseokseen lämmintä kerma-maitoa ja
valkuaisvaahtoa ja samalla sekoittaen.
Jätä osa valkuaisvaahdosta lisäämättä.
Jaa laseihin.
Viimeistele annokset
valkuaisvaahto nokareella ja kaneli ripauksella.

19/12/2024

19. joulukuuta ❤

Tarina sytykeruusuista
Olipa kerran vanha talo metsän laidalla, jossa asui hiljainen m***a kekseliäs emäntä. Talvella, kun pakkanen kiristyi ja lumi peitti maan, emäntä sytytti usein takan, jonka tuli lämmitti taloa ja loi pehmeän valon. M***a takan sytyttäminen ei ollut aina helppoa. Märät polttopuut, kostea sää tai yksinkertaisesti oikutteleva tuli saattoivat tehdä hommasta haastavan.

Niinpä emäntä päätti tehdä sytykeruusuja. Hän kokosi kananmunakennoja ja kastoi ne sulaan kynttilävahaan, muotoillen niistä ruusun näköisiä. Näistä sytykeruusuista tuli niin kauniita, että hän melkein sääli heittää niitä tuleen. M***a kun hän viimein käytti ensimmäistä sytykeruusua takassa, se roihahti iloisesti ja auttoi tulta syttymään helposti. Emäntä tunsi ylpeyttä siitä, että oli luonut jotain sekä kaunista että hyödyllistä.

Niin, iltojen hämärtyessä emäntä istui takan ääressä, kiitollisena sytykeruusujensa lämmöstä. Näiden sytykeruusujen avulla talo pysyi lämpimänä ja kodikkaana koko pitkän talven ajan, ja emäntä tiesi, että pienillä käsintehdyillä asioilla voi olla suurikin merkitys.

18/12/2024

18. joulukuuta ❤

Lapin lemmen juoma
Lapin tuntureilla kerrotaan vieläkin tarinaa vihreästä teestä, jota kutsuttiin Lapin lemmen juomaksi. Tämä tee ei ollut tavallista, sillä sen lehdet olivat saaneet kosketuksen arktisista tuulista, revontulten valosta ja kevään sitkeästä auringosta, joka herätti Lapin luonnon henkiin.

Kerrottiin, että vihreä tee, jota Lapin tietäjät valmistivat, oli erityinen. Kun kaksi ihmistä nautti siitä yhdessä iltahämärän laskeutuessa, heidän sydämensä alkoivat sykkiä samaan tahtiin. Se ei ollut pelkkää juomaa, vaan kuin tunturien laulua, vanhojen kuusien huminaa ja tähtien ikiaikaista kuisketta.

Eräänä keväänä nuori tyttö nimeltään Hannele kohtasi nuoren miehen, Juhan, joen rannalla. He olivat molemmat kuulleet tarinoita tästä mystisestä teestä ja päättivät kokeilla sen voimaa. Keittäessään teetä he tunsivat, kuinka sen tuoksu toi tullessaan Lapin metsien ja tunturien hengityksen. Kun he joivat teetä, jokin muuttui; katseet kohtasivat, ja tuntui kuin maa heidän allaan olisi muuttunut kevyemmäksi.

Siitä päivästä lähtien Hannele ja Juha kulkivat yhdessä, ja joka kevät he palasivat joen rantaan vihreää teetä keittämään. Heidän lemmen tarinansa jäi elämään, ja tee sai nimekseen "Lapin lemmen juoma" Juoma, joka toi yhteen ne, joiden sydämet olivat kätketty tuntureiden salaisuuksiin😂😆🤣😂😆🤣

17/12/2024

Hiljennymme Joulun viettoon 21-28.12 ajaksi ja laitamme tehtaan ovet säppiin.
❤❤❤❤❤❤❤❤❤
Vuodenvaihteen jälkeen Rehunteko katkeaa, kun kaikki vanha laitteisto puretaan pois ja uusi linjasto rakennetaan valmiiksi, koekäynnistetään ja opetellaan käyttämään sen kaikkia hienouksia.
Kun hommat ovat kaikilta osin hallussa, on rehun koostumus tasalaatuista ja entistäkin maistuvampaa😋

17/12/2024

17. joulukuuta ❤

Ensimmäinen ateria
Kukko Hakkarainen on ylpeä Egg Loving Chick tipurehustaan,
jossa on jotain erityistä: Kananmunaa. "Muna on kaiken alku ja loppu,"
Kukko selitti kanoilleen. "Se sisältää kaiken, mitä tipu tarvitsee
kasvaakseen vahvaksi ja terveeksi."

Saadessaan tätä tipurehua ensimmäistä kertaa.
Pienet nokat makustelivat sitä innokkaina, ja niiden silmät kirkastuivat
uuden energian myötä. "Tästä alkaa elämämme ensimmäinen seikkailu,"
sanoi rohkein tipu, hyppien iloisesti.

Kananmuna tipurehussa oli, kuin lahja menneiltä sukupolvilta,
tulevaisuuden sankareille. Se muistutti, että jokainen pieni nokka ansaitsee
parhaat eväät elämään.
🐣🐥🐣🐥🐣🐥🐣🐥🐣

16/12/2024

16. joulukuuta ❤

Avaimen ja avaimenperän salaisuus

Kukko Hakkaraisen kanalassa oli paljon erityisiä asioita, m***a mikään ei ollut niin kiehtova kuin kanalan oven avain. Se ei ollut tavallinen rautainen avain, vaan vanha, kauniisti koristeltu avain, jossa oli kukon muotoinen pää. M***a vieläkin erikoisempi oli avaimen mukana roikkuva avaimenperä.

Avaimenperä oli tehty käsityönä. Se oli pieni kanafiguuri, jonka sisällä kimalsivat pienet kultaiset sydän hiutaleet. Jokainen kanalan asukas tiesi, että se oli erikoislaatuinen. Avaimenperä ei ollut vain koriste, vaan sillä oli tärkeä tehtävä. Kun avain työnnettiin kanalan oveen, avaimenperän sisällä olevat hiutaleet alkoivat pyöriä. Vasta kun ne loivat pienen kultahehkun, ovi aukesi sulavasti.

Kerran talvipakkasella, juuri ennen joulua, avain oli kadoksissa. Kukko Hakkarainen etsi sitä epätoivoisesti yhdessä kanojen kanssa. He kävivät läpi heinäladon, ruokavaraston ja jopa kanalan pihan lumiset kummut. Lopulta Ahmattikana, joka tunnetusti rakasti tutkimista (ja herkkuja), löysi avaimen peränurkasta, missä oli säilytetty rehusäkkejä.

Kun ovi lopulta saatiin auki, kanalan sisällä odotti yllätys. Suuri säkki TäysHyvää, kanalan suosikkia, ja punaisiin kääreisiin pakattuja joululahjoja kaikille asukkaille. Kukko Hakkarainen naurahti helpottuneena. "Tämä avain ja sen avaimenperä ovat kuin taika. Ne avaavat oven, m***a myös muistuttavat meitä siitä, miten tärkeää on pitää huolta toisistamme."

15/12/2024

15. joulukuuta ❤

B&B
Olipa kerran pieni kanaparvi, joka oli tunnettu kirkkaista sulistaan ja eloisasta elämästään. Syksyn tullen emäntä oli huolissaan kanojensa valtavasta sulkasadosta ja osa kanoista tuntui väsyneiltä.

Emäntä muisti tarinan Kukko Hakkaraisen B&B Healthy Boostista, erityisestä ravintolisästä, joka piti kanojen masut terveinä ja vahvoina. Hän tiesi, että merilevä oli täynnä hyödyllisiä ravinteita, maitohappobakteerit pitivät suoliston tasapainossa, ja hiivat tukivat vastustuskykyä.

Seuraavana aamuna emäntä sekoitti B&B Healthy Boostia kanojen rehuun. Aluksi kanat katselivat rehua epäillen, m***a uteliaat nokat alkoivat pian tutkia uutta makua. Muutaman viikon kuluttua tulokset olivat ilmeisiä: höyhenet kiilsivät kuin auringonsäteet, ja kanat olivat pirteämpiä kuin koskaan.

Parvesta tuli jälleen kylän ylpeys ja sana levisi "Kun kanasi tarvitsevat terveellisen boostin, B&B Healthy Boost pitää kanat tyytyväisenä ja masut kunnossa!"