25/07/2024
Meidän ohjaspainetutkimus on julkaistu!!!
Saa jakaa eteenpäin. Huomatkaa että artikkelissa on myös lisämateriaalia (Supplementary materials linkit).
Onko ohjaspaineella yhteyttä ravihevosen käyttäytymiseen ja suuvammoihin? - Pilottitutkimus
Suomenkielinen tiivistelmä tutkimuksesta
Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Sirviö, R., Valros, A., 2024. Is rein tension associated with horse behaviour and mouth injuries in harness racing trotters? – Pilot study. Appl. Anim. Behav. Sci. 106356. https://doi.org/10.1016/J.APPLANIM.2024.106356
Johdanto
Kuolainten käyttö hevosilla on usein automaattinen ja kyseenalaistamaton rutiini (1). Kuolainten käyttöön liittyen on kuitenkin raportoitu lukuisia suuvammoja (2–11). Ongelma ei ole uusi (12–17) m***a vammat jäävät helposti huomaamatta, koska ne sijaitsevat suun sisäpuolella (9). Ravureilla Crescendo -kuolaimen, suoran puoltajankuolaimen ja suoran Happy Mouth -kuolaimen käyttö on yhdistetty suurempaan kohtalaisten tai vakavien suuvammojen riskiin (18). Ohjastajat saattavat kuitenkin valita näitä kuolaintyyppejä, jos heillä on ollut vaikeuksia käyttää kevyitä ohjasvihjeitä (18).
Ohjaspaine on mahdollinen suuvammojen riskitekijä, sillä kuolaimen välityksellä paine välittyy suun etuosaan. Ohjaspaineella tarkoitetaan ratsastajan/ohjastajan käyttämää voimaa ohjaksissa, ja sitä voidaan mitata ohjaspainemittarilla, joka on kiinnitetty kuolaimen ja ohjan väliin (19,20). Ohjaspaine on pääsääntöisesti ihmisen aiheuttamaa, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu ohjaspaineen olevan suurempi ratsastajan kanssa (max 24 N) kuin ilman ratsastajaa (max 7,5 N) (21). Tämän pilottitutkimuksen tavoitteena oli tutkia ohjaspainetta ajamisen aikana ja sen yhteyttä hevosen käyttäytymiseen ja suuvammoihin.
Menetelmät
Kahdeksaa hevosta ajettiin kilpailusuunnan vastaisesti 1000 m raviradalla 3-4 kilometrin matka kävelyä ja ravia. Ohjapainetta mitattiin kahdella IPOS-ohjaspainemittarilla. Tutkijat videokuvasivat hevosen käyttäytymistä ajoneuvosta, joka liikkui hevosen rinnalla ulkoradalla. Suun kuolainalue tutkittiin ennen ja jälkeen ajon. Yksi tutkija, joka oli sokkoutettu ohjaspaine ja suuvammojen tuloksista, koodasi hevosen käyttäytymisen videoilta ennalta määritellyn etogrammin mukaisesti käyttäen apunaan Cowlog3 ohjelmaa (22). kaikkien hevosten videot katsottiin viisi kertaa ja myös hidastetulla nopeudella keskittyen eri kerroilla eri alueisiin; i) kuonopiin asento ja pään korkeus (videonopeus 0.25–0.4 x) ii) vasen korva (0.25–0.4 x), iii) suu ja kieli (0.25–0.4 x), iv) askellaji, hevonen vetää ohjista, häntä (0.8–1 x) ja v) pään kallistus ja pään ravistus (1 x).
Tulokset
Mediaaniohjaspaineet yhdessä ohjassa vaihtelivat 5 N–36 N (0.5 kg–3,7 kg) Maksimiohjaspaineet vaihtelivat 106 – 236 N välillä (11–24 kg). Kaikkien hevosten ohjaspainekäyristä valittiin visuaalisesti viisi 30 sekunnin mittaista jaksoa, jotka edustivat näytteitä matalasta, keskitasoisesta1, keskitasoisesta2, korkeasta ja huippupaineesta, jotta voitiin tutkia käyttäytymisen eroja eri ohjaspainejaksojen aikana. Alhaisen ohjaspainejakson aikana hevoset kävelivät kauemmin (P < 0,001) ja pitivät kauemmin suutaan kiinni (P = 0,003). Korkeampien ohjaspainejaksojen aikana hevoset ravasivat kauemmin joko hitaasti (P = 0,01) tai nopeasti (P = 0,003) ja pitivät suutaan pidempään joko isosti (P = 0,02) tai toistuvasti auki (P = 0,03).
Yhdelläkään hevosella ei ollut suuvammoja ennen ajoa. Ajon jälkeen kolmella hevosella oli suussa kohtalaisia mustelmia. Näiden hevosten mediaaniohjaspaine oli numeerisesti korkeampi (vasen 35 N; oikea 34 N) kuin hevosilla, joilla ei ollut vammoja (22 N; 18 N), ja näillä esiintyi pidempiä kiireisen käynnin jaksoja (P = 0,04).
Johtopäätökset
Ohjaspaineet olivat melko korkeita sillä aiempien tutkimusten perusteella hevoset välttelevät yli 6–10 N:n ohjaspainetta (21,23). Hevosten valmentajien olisi seurattava hevosen suukäyttäytymistä, kiihtymystilaa ja kykyä kävellä rauhallisesti ja muutettava koulutusta sen mukaisesti, sillä suu isosti tai toistuvasti auki voi viitata välttelykäyttäytymiseen (suun epämukavuuteen tai kipuun) ja kiireinen kävely voi viitata hevosen korkeaan kiihtymystilaan, mikä puolestaan voi lisätä suuvammojen riskiä.
Lähteet
1. Luke KL, Rawluk A, Mcadie T, Smith BP, Warren-Smith AK. Anthrozoös Investigating the Motivational Priorities Underlying Equestrians’ Horse-Keeping and Training Practices. (2024) doi:10.1080/08927936.2024.2303228
2. Annan R, Trigg LE, Hockenhull J, Allen K, Butler D, Valenchon M, Mullan S. Racehorse welfare across a training season. Front Vet Sci (2023) 10:1208744. doi:10.3389/FVETS.2023.1208744
3. Björnsdóttir S, Frey R, Kristjansson T, Lundström T. Bit-related lesions in Icelandic competition horses. Acta Vet Scand (2014) 56:1–7. doi:10.1186/s13028-014-0040-8
4. Mata F, Johnson C, Bishop C. A cross-sectional epidemiological study of prevalence and severity of bit-induced oral trauma in polo ponies and race horses. J Appl Anim Welf Sci (2015) 18:259–268. doi:10.1080/10888705.2015.1004407
5. Odelros E, Wattle O. Influence of racing on oral health in Standardbred trotters. Abstract. in Poster presentation, Nordic Equine Veterinary Congress, (2018) (Bergen, Norway).
6. Swoboda MS. Der Einfluss sportlicher Nutzung auf die Kopf- und Maulgesundheit bei Reitpferden:Bestandsaufnahme und Auswertung pathologischer Befunde des Kopfes und der Gebisslage sowie Entwicklung eines Prototyps eines Bewertungsbogens für den Turniertierarzt. (2021)
7. Tell A, Egenvall A, Lundström T, Wattle O. The prevalence of oral ulceration in Swedish horses when ridden with bit and bridle and when unridden. Vet J (2008) 178:405–410. doi:10.1016/j.tvjl.2008.09.020
8. Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Valros A, Mykkänen A, Kujala-Wirth M. Bit-Related Lesions in Event Horses After a Cross-Country Test. Front Vet Sci (2021) 8:651160. doi:10.3389/fvets.2021.651160
9. Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Kujala-Wirth M, Mykkänen A, Valros A. Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring and Occurrence. Front Vet Sci (2019) 6:1–12. doi:10.3389/fvets.2019.00206
10. Uldahl M, Clayton HM. Lesions associated with the use of bits, nosebands, spurs and whips in Danish competition horses. Equine Vet J (2019) 51:154–162. doi:10.1111/evj.12827
11. Seck M, Jobling R, Brown AF. Trialling Locally Made, Low-Cost Bits to Improve Bit-Related Welfare Problems in Cart Horses: Findings from a Study in Senegal. Anim 2023, Vol 13, Page 2 (2022) 13:2. doi:10.3390/ANI13010002
12. Dwyer F. On Seats and Saddles: Bits and Bitting and the Prevention and Cure of Restiveness in Horses. Second. Edinburg and London: William Blackwood and Sons (1868). doi:10.5962/bhl.title.18346
13. Hinebauch TD. Veterinary Dental Surgery: For the Use of Students, Practitioners and Stockmen. Lafayette Indiana: Hinebauch T.D. Purdue University (1889). doi:10.5962/bhl.title.42517
14. Mayhew E. The illustrated horse doctor. Philadelphia: J. B Lippincott & Co. (1862). doi:10.5962/bhl.title.42702
15. Merillat LA. “Animal dentistry and diseases of the mouth Volume I,” in Veterinary Surgery (Chicago: Alexander Eger), 214–215. doi:10.5962/bhl.title.56458
16. Russell M. How “pullers” are made- A study of methods of bitting the c**t. San Fr Call (1893) 75:15. Available at: https://cdnc.ucr.edu/?a=d&d=SFC18931217.2.145&e=-------en--20--1--txt-txIN--------1 [Accessed July 13, 2020]
17. Youtt W. The Horse with a Treatise on Draught. First edit. London: Baldwin & Cradock (1831). doi:10.5962/bhl.title.28539
18. Tuomola K, Mäki-Kihniä N, Valros A, Mykkänen A, Kujala-Wirth M. Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses. Equine Vet J (2021) 53:1132–1140. doi:10.1111/evj.13401
19. Clayton H, Mackechnie-Guire R, Byström A, Le Jeune S, Egenvall A, Jeune L, Egenvall S;, Guidelines A, Se AB. Guidelines for the Measurement of Rein Tension in Equestrian Sport. Anim 2021, Vol 11, Page 2875 (2021) 11:2875. doi:10.3390/ANI11102875
20. Dumbell L, Lemon C, Williams J. A systematic literature review to evaluate the tools and methods used to measure rein tension. J Vet Behav (2019) 29:77–87. doi:10.1016/j.jveb.2018.04.003
21. Piccolo L, Kienapfel K. Voluntary rein tension in horses when moving unridden in a dressage frame compared with ridden tests of the same horses—a pilot study. Animals (2019) 9:1–10. doi:10.3390/ani9060321
22. Pastell M. CowLog – Cross-Platform Application for Coding Behaviours from Video. J Open Res Softw (2016) 4:15. doi:10.5334/jors.113
23. Christensen JW, Zharkikh TL, Antoine A, Malmkvist J. Rein tension acceptance in young horses in a voluntary test situation. Equine Vet J (2011) 43:223–228. doi:10.1111/j.2042-3306.2010.00151.x
https://doi.org/10.1016/J.APPLANIM.2024.106356
