Dogcare- Hyvinvointia koirallesi

01/05/2024

Huomiselle torstaille 2.5 vapautui aika klo 14!

Varaa aika nettiajanvarauksen kautta 🤗

24/04/2024

Tänään 24.4 vietetään Koiranpäivää🐕‍🦺
Tämän vuoden teemana on koirien terveys ja hyvinvointi.

Koiranpäivän etuina :

⭐️ 5 kerran sarjakortin ostajalle 1 hierontakerta veloituksetta
⭐️ Ravintolisät -10%

12/04/2024

Tutkintotodistus saapui vihdoin postissa

Sydämellinen kiitos ihan kaikille osallisille matkan varrella 🧡

Kun pohdin sanoja, päällimmäisenä tulee mieleeni sana kiitollinen🙏

Miten kiitollinen olenkaan, että saan tehdä työtä, jota todella rakastan ❤️

20/03/2024

Koiran perustarpeet ja hyvinvointi

Kattava teos, niin koiraa vasta harkitsevalle, kuin vuosien kokemuksen omaavalle🙏

Suosittelen lämpimästi!
Kirja saatavilla nyt erikoishintaan kauttani, tuu hakemaan omasi👏

07/03/2024

📦📓 Posti toi juuri painosta uunituoreen teoksen:
KOIRAN PERUSTARPEET JA HYVINVOINTI
-Käytännön opas sujuvaan ja palkitsevaan arkeen📓🥰

Kirjan virallinen julkaisupäivä on vasta 14.3, m***a kirja on ostettavissa jo nyt Dogcarelta erikoishintaan 23€.
Muutama olikin jo varannut kirjan ennakkoon, tule sinäkin hakemaan omasi👌

⭐️Ihmisellä on synnynnäisesti valmiuksia ymmärtää oman lajin edustajan tarpeita, m***a koiran hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii uuden tiedon hankintaa ja omaksumista. Tiedon erottaminen uskomuksista on hankalaa. Myös yksilölliset erot lajityypillisten raamien sisällä voivat olla suuria.

⭐️Koiran perustarpeet ja hyvinvointi on selkeä ja helppolukuinen teos koiran hyvinvoinnin arviointiin. Kirja on tukenasi, kun huolehdit koirasi perustarpeista sekä edistät sen hyvinvointia eri osa-alueilla. Kirjan avulla osaat esimerkiksi arvioida, paljonko koirasi tarvitsee unta ja liikuntaa. Kirjassa murretaan tutkimustiedon avulla tyypilliset myytit, joita koirien kasvatukseen liittyy.

⭐️Kirja opettaa, mikä koiralle on oikeasti tarpeellista ja tärkeää, sekä antaa työkaluja siihen, miten muuttaa koiran elämää yksilöllisesti paremmaksi. Kirjan ote on lempeä niin koiria kuin ihmisiä kohtaan: ”Ole armollinen niin itsellesi kuin koirallesikin ja muista, että olette molemmat jo tähän asti toimineet parhaan tiedon ja olosuhteiden mukaan. Syytä huonoon omaantuntoon ei ole, jos sellainen tunne heräisi. Olennaista on, miten aiot jatkaa tästä eteenpäin.”

26/02/2024

18/02/2024

"Kipulääkkeitä ei kannata säästellä pahemman päivän varalle myöskään siksi, että pidemmän päälle elimistö herkistyy kivulle. Mitä enemmän eläin ehtii elämässään kokea kipua, sitä todennäköisemmin sen hermosto herkistyy kipuviestien välittämiselle. Lopputuloksena kipu komplisoituu, eikä välttämättä vastaa enää samoihin lääkkeisiin kuin alun perin. Nivelrikkokipu saattaa laajentua hermokivuksi ja pahimmillaan hyperestesiaksi, jolloin potilas alkaa kokea myös normaalin kosketuksen kipuna."

"Ei oo tarvittu kipulääkettä"

Kohtaan työssäni usein omistajia, jotka välttelevät säännöllisen lääkityksen aloittamista lemmikilleen. Joskus kyse on taloudellisista rajoitteista tai käytännön toteutuksen ongelmista. Esimerkiksi lemmikki saattaa vastustella lääkkeiden antamista tai pelätä kuollakseen lääkitykseen liittyviä kontrollikäyntejä. Silloin ymmärrän hyvin, että omistaja voi päätyä eutanasiaan stressin välttämiseksi, jos helpompia hoitovaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Yllättävän usein syy lääkityksestä kieltäytymiseen on kuitenkin periaatteellinen. Toisinaan omistaja haluaa valita mieluummin eutanasian kuin jatkuvan lääkityksen. Minulla ei ole tähän vastaan sanomista, sillä lain mukaan eläin tulkitaan omaisuudeksi, jonka kohtalosta omistaja saa verrattain vapaasti päättää. Lisäksi eutanasia on lemmikille rauhallinen ja tuskaton tapa päästä eroon kärsimyksestä, jota puutteellisesti hoidettu sairaus jatkossa sille aiheuttaisi.

Sen sijaan minun on vaikea hyväksyä tilannetta, jossa omistaja jättää hoidon antamatta, koska ei halua myöntää lemmikkinsä olevan kipeä. Omistaja saattaa kertoa antaneensa säännölliseen käyttöön määrättyä kipulääkettä koiralleen vain pari kertaa, koska "muina päivinä se on ontunut vain vähän iltaisin" tai koska "se juoksee pallon perässä ja heiluttaa häntää" tai koska "se ei ole valittanut kertaakaan ennen eilistä".

Haluan uskoa tietämättömyyden selittävän valtaosan mainitsemistani esimerkeistä. Siksi kerron omistajille kerta toisensa jälkeen erilaisista kivun merkeistä ja jaan herkästi kotiin viemisiksi kaavaketta, jossa on listattu lievempiä kipuoireita. Välillä on hienoa huomata, kuinka omistaja selvästi tajuaa asian käynnin aikana vastaanotolla. Toisinaan ajatus jää koputtelemaan aivokuorelle toviksi, ennen kuin muutosta tapahtuu.

Hankalampia ovat ne omistajat, jotka pyrkivät sinnittelemään sisukkaasti kivustaan huolimatta. Tämä heille sallittakoon, m***a en silti soisi samaa heidän lemmikeilleen. Meillä on nimittäin taipumus aliarvioida lemmikkien kokemaa kipua. Emme ole päteviä arvioimaan, kuinka hyvin lemmikki kokee pärjäävänsä kipunsa kanssa, sillä eläimet kärsivät yleensä hiljaa.

Toisinaan törmään porttiteoriamaiseen ajatukseen, jonka mukaan kipulääkkeiden käyttö johtaa kivun pahenemiseen ja voimakkaampien kipulääkkeiden tarpeeseen. Opioidien jatkuvan käytön kanssa näin voi todella käydä, minkä vuoksi niiden määräämistä rajoitetaan vahvasti. Muiden kipulääkkeiden kohdalla tätä riskiä ei onneksi ole. Sen sijaan kipu voi pahentua ajan myötä, jos sen taustalla oleva sairaus etenee. Esimerkiksi nivelrikko yleensä aiheuttaa aluksi satunnaista rasituksen jälkeistä kipua, joka pikkuhiljaa voimistuu ja yleistyy, kunnes loppuvaiheessa nivelen kipu on ilman lääkitystä jatkuvasti sietämätöntä. Aivan yhtä sietämättömäksi kipu kehittyisi ilman lääkitystäkin, m***a ajoissa aloitetun kivunhoidon ansiosta lemmikin elämänlaatu voi olla selvästi parempaa kuin ilman lääkitystä.

Kipulääkkeitä ei kannata säästellä pahemman päivän varalle myöskään siksi, että pidemmän päälle elimistö herkistyy kivulle. Mitä enemmän eläin ehtii elämässään kokea kipua, sitä todennäköisemmin sen hermosto herkistyy kipuviestien välittämiselle. Lopputuloksena kipu komplisoituu, eikä välttämättä vastaa enää samoihin lääkkeisiin kuin alun perin. Nivelrikkokipu saattaa laajentua hermokivuksi ja pahimmillaan hyperestesiaksi, jolloin potilas alkaa kokea myös normaalin kosketuksen kipuna.

Älä siis säästele kipulääkkeitä äärimmäisen hädän hetkelle, vaan käytä niitä eläinlääkärin antaman ohjeen mukaan. Jos et koe lemmikkisi saavan apua lääkkeestä tai se aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, kerro asiasta eläinlääkärillesi. Teidän yhteinen tavoitteenne on tehdä lemmikkisi olo mahdollisimman mukavaksi!

01/02/2024

Dia del galgo 💔

Espanjalaisia metsästyskoiria, galgoja ja podencoja tapetaan vuosittain kymmeniä tuhansia metsästyskauden päätyttyä. Kerromme kolmen pelastuneen koiran tarinan. Juttu on julkaistu alun perin vuonna 2017.

07/01/2024

Huomenna maanantaina 8.1 klo 17 alkavalla Nosework tutuksi- kurssilla 1 paikka vapaana!

Suosittelen lajia lämpimästi, kaipaat sitten mukavaa tekemistä yhdessä koirasi kanssa taikka mielessäsi on tavoitteellinen kokeisiin tähtäävä harrastus.

Kurssi järjestetään lämpimässä hallissa Turun Murrella, Liedon Avantissa. Itse toimin kurssilla kouluttajana.
Vastaan myös Noseworkin jatkokursseista ja vakkariryhmäläisiä on yli 30, joten harrastusta on helppo jatkaa tutun kouluttajan kanssa.

Mikäli jokin asia askarruttaa, kerron mielelläni lisää!

tammikuuma 8.1. klo 17.00 Nosework tutuksi (Avanti)Vain yksi paikka jäljellä!Nosework tutuksi (Avanti)ma 8.1. klo 17.00 Vain yksi paikka jäljellä! Mitä Nosework on?Nosework -harrastuslaji kehite

07/12/2023

🎁 Lahjaidea 🎁

✨️ Ilahduta lahjakortilla!

🎁Lahjakortti voidaan kirjoittaa hieronnan lisäksi myös haluamallesi summalle

🎁 Lahjakortin voit noutaa vastaanotolta tai voin lähettää sen haluamaasi osoitteeseen 🧑‍🎄

23/11/2023

🖤

Käyttäytymistieteisiin perustuvaa koiralähtöistä koulutusta ja valmennusta Turun, Salon ja Hämeenlinnan seudulla. Tarjoamme kattavan kurssivalikoiman, ammattitaitoisen kouluttajatiimin sekä monipuoliset hallitilat. Murrelle olet lämpimästi tervetullut niin ensikoiran omistajana kuin tavoitt...

21/10/2023

Kiinnostaako koirien hajutyöskentely?

Ohjaamallani Nosework tutuksi- kurssilla olisi pari paikkaa vapaana!
Kurssi alkaa maanantaina 30.10 klo 17.
Varaa paikkasi alla olevasta linkistä👇

https://www.turunmurre.fi/kurssi/nosework-tutuksi/

📸 kuvassa valkoinenpaimenkoira Nelly

19/10/2023

ÄKKILÄHTÖ HIERONTAAN!

TÄNÄÄN vapaa-aika klo 17.35
Varaa aikasi pikaisesti: 041- 4343977

30/08/2023

👋📅Huomenna torstaina 31.8 vapaita aikoja!

⏰️ 12:45
⏰️ 14
⏰️ 15.15 (15.30)

Varaukset joko nettiajanvarauksen kautta tai alle kommenttikenttään 👇

12/08/2023

18/07/2023

Hinnastoa päivitetty
Uusi hinnasto 7.8.2023 alkaen

14/06/2023

🌞Mikä olisikaan mukavampaa tekemistä lomalla kuin lukeminen 📚

Nyt 2 kirjan ostajalle toinen kirja-50% 🌞📚

26/05/2023

Hankala hermokipu

Kipua voidaan jaotella monin tavoin. Yksi näkökulma jaotteluun on puhua nosiseptisesta kivusta ja neuropaattisesta kivusta - tai kansankielellä kudosvauriokivusta ja hermokivusta.

Nosiseptinen kipu eli kudosvauriokipu on näistä helpompi käsittää, sillä siitä meillä jokaisella on omakohtaisia kokemuksia. Se voi aiheutua vahingossa syntyneestä vammasta, kuten iskusta, nirhaumasta, viillosta tai palovammasta. Leikkauksessa lääkäri aiheuttaa tarkoituksellisen kudosvamman, joka tuottaa kipua ennen parantumistaan. Aina kudosvamma ei tarvitse ulkoista aiheuttajaa, sillä vaikkapa nivelen kuluma tai elimistön tulehdusreaktio voivat aiheuttaa kudosvauriokipua.

Hermoston tehtävä on välittää viestejä nopeasti elimistössä. Niinpä tieto kudosvauriosta välitetään hermorataa pitkin vauriopaikalta aivoihin, joissa kipukokemus syntyy. Tämä on tarkoituksenmukaista, jotta osaamme reagoida elimistöön kohdistuneeseen uhkaan ja suojella itseämme - esimerkiksi vetäistä sormen pois kuumalta liedeltä.

Neuropaattinen kipu eli hermokipu syntyy, kun vaurio tai toimintahäiriö kohdistuu viestiä välittävään hermoon. Selkein esimerkki tästä on ns. aavesärky, jossa (ihmis)potilas kuvailee kokevansa kipua amputoidussa raajassa. Hän voi olla täysin tietoinen, ettei hänellä ole kyseistä raajaa eikä hänen pitäisi siksi tuntea kipua. Silti kipukokemus on todellinen ja aiheuttaa suurta kärsimystä, koska raajaan johtanut ja sittemmin vioittunut hermorata lähettää jatkuvasti aivoille viestiä kivuliaasta kudosvammasta.

Amputaation tai muun selkeän vamman lisäksi hermovaurio voi syntyä hermon jäädessä puristuksiin. Tyypillinen esimerkki tästä on välilevyn pullistuma, joka painaa selkäytimen hermoja. Vaurio voi olla palautuva tai pysyvä ja se voi oireilla joko jatkuvana kipuna tai ajoittaisina, äkillisinä kipukohtauksina. Siksi hermokivun oireet voivat olla hyvinkin moninaisia.

Toisinaan hermosta ei voida paikallistaa selkeää vammaa, vaikka se lähettää aivoille turhaa kipusignaalia. Tällöin puhutaan toiminnallisesta kivusta. Toiminnallinen kipu voi syntyä monella tavalla, m***a usein taustalla on pitkittynyt kudosvauriokipu, joka herkistää hermostoa reagoimaan kipusignaaleihin. Äärimmäisenä esimerkkinä tästä ilmiöstä on allodynia, joka tarkoittaa kaikenlaisen kosketuksen kokemista kivuliaana.

Eläinlääkärille hermokipu on hankala vastustaja monestakin syystä. Ensinnäkään kivun aiheuttaja ei yleensä ole näkyvillä samalla tavalla kuin kudosvaurio. Hermoja ei myöskään voida tutkia yleisesti saatavilla olevilla röntgenkuvauksella ja ultraäänellä, vaan niiden kuvantamiseen tarvitaan kallis magneettikuvaus.

Ihmislääketieteessä hermokipu diagnosoidaan pitkälti potilaan kertoman perusteella, m***a valitettavasti eläinpotilaat eivät osaa kuvailla kipuaan lääkärille. Siksi hermokipu jää usein huomaamatta tai sen oireet saatetaan kuitata käytösongelmana tai eläimen luonteenpiirteinä.

Toisekseen hermokipua osataan hoitaa huomattavasti huonommin kuin kudosvauriokipua. Tulehduskipulääkkeet eivät juurikaan vaikuta hermokipuun, joten niillä tehty kipulääkekokeilu ei paljasta hermosärkyä. Hermokipulääkkeet puolestaan vaikuttavat hitaasti ja niillä on usein sivuvaikutuksia hoidon alussa, joten kipulääkekokeilu kestää helposti kuukauden tai pari ennen kuin vastetta voidaan arvioida. Lisäksi nämä lääkitykset tulee lopettaa asteittain eläinlääkärin ohjeiden mukaan, joten kynnys lääkekokeiluun on isompi kuin tulehduskipulääkkeillä.

Kuvassa on ensimmäinen oma koirani Samba, joka kärsi selän alueen hermokivuista. Kivun löytäminen vei vuosia, eikä sille selvinnyt selkeää syytä monista erikoiseläinlääkärikäynneistä huolimatta. Koira todettiin moneen kertaan terveeksi, koska vikaa ei löydetty kuvantamalla, eivätkä tulehduskipulääkekokeilut tuoneet apua. Vasta sopivan hermokipulääkkeen löydyttyä Samba muuttui täysin: Se alkoi liikkua paremmin, oppia nopeammin ja ennen kaikkea muuttui iloisemmaksi ja sosiaalisemmaksi. Avun saaminen oli valtava helpotus myös minulle ensikoiran omistajana, sillä olin syyttänyt koiran oikukkaasta käytöksestä itseäni.

08/05/2023

Pärjääkö lemmikki kivun kanssa?

Tapaan vastaanotolla toistuvasti koiria ja kissoja, joilta on aiemmin diagnosoitu nivelrikko, m***a joille ei koskaan ole kokeiltu kipulääkitystä tai muutenkaan tehty suunnitelmaa kivun hallitsemiseksi. Mahdollisesti ratkaisun taustalla on ajatus, ettei eläin ole kipeä, kun omistaja ei ole kipua havainnut. Yllättävän usein kuitenkin törmään ajatuksenjuoksuun, että katsotaan, kuinka pitkälle lemmikki pärjää ilman jatkuviin lääkityksiin turvautumista. Voihan ne lääkkeet tai muut hoidot aloittaa sitten myöhemmin, kun lemmikki ei enää pärjäile.

En allekirjoita tätä ajatuskulkua, sillä mielestäni kipuun tulee suhtautua aina vakavasti, vaikka lemmikki ei osaisi sitä meidän kielellämme ilmaista. Oikeastaan siihen tulee suhtautua vakavammin, jos on riski, ettei eläin voi kertoa kärsimyksensä määrästä. On nimittäin mahdollista (ellen sanoisi jopa todennäköistä), että eläin on paljon kipeämpi kuin tajuammekaan. Nivelrikko on tunnetusti parantumaton ja kipua aiheuttava sairaus, joten sen aikaansaamien muutosten havaitseminen röntgenkuvista tarkoittaa, että eläin yleensä kokee jatkuvaa tai toistuvaa kipua.

Toisin kuin muihin aistiärsykkeisiin, kipuun ei voi tottua. Tottuminen tarkoittaa, että emme havaitse tasaista liikenteen huminaa kaupungissa, vaan tajuamme sen olemassaolon vasta koettuamme täydellisen hiljaisuuden. Emme tunne tietoisesti vaatteita päällämme ja turrumme epämiellyttävään hajuun nopeasti, jos emme voi sitä välttää. Sen sijaan kipuärsykkeen aivomme kokevat yhtä voimakkaana minuutista ja tunnista toiseen, koska tottumista ei tapahdu. Sama pätee eläimiin.

Päinvastoin kuin voisi kuvitella, pitkään jatkunut kipu herkistää elimistön kivun kokemiselle. Usein kroonisesta kivusta kärsivä potilas kokee kivun aiempaa voimakkaampana, koska sen hermosto on virittynyt kivun tunnistamiseen ja välittämiseen aivoille. Tämä voi näkyä ylimitoitettuina reaktioina pieniin vammoihin tai vaikkapa neulanpistoon eläinlääkärissä. Erityisen kipuherkät eläimet eivät ole draamakuningattaria, vaan ne kokevat kipua aidosti enemmän - usein pitkään jatkuneen kivun ja sitä seuranneen herkistymisen vuoksi. Kivulle herkistymisen äärimmäisin muoto on allodynia, josta kärsivä potilas kokee kaiken kosketuksen kipuna.

Toisekseen kipu aiheuttaa stressiä ja hankaloittaa stressistä palautumista monin tavoin. Uni ja lepo häiriintyvät kivun vuoksi, minkä lisäksi eläin voi luopua leikkimisestä tai muista hyvää oloa tuottavista toimista, jos ne tuottavat sille kipua. Stressinsietokyky vaihtelee hurjasti yksilöiden välillä, joten toisilla lemmikeillä pienikin kivun tuoma lisästressi purkautuu käytöshaasteina, pakko-oireisena käyttäytymisenä tai vaikkapa vatsavaivoina. Monet jaksavat kantaa kivun aiheuttaman lisätaakan paremmin, m***a tuskin nekään nauttivat ylimääräisestä kuormasta repussaan. Kivun sietämiseen käytetty energia on pois jostain muualta.

Mielestäni yhdenkään eläimen ei pitäisi pärjäillä kivun kanssa, jos kärsimystä voidaan helpottaa. Yleensä sitä voidaan ja vieläpä monin eri tavoin. Jatkuva lääkitys ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto, vaikka lääkkeellisistä vaihtoehdoista löytyy apua suurimmalle osalle potilaista.

Muista, että kivun hoitaminen on paljon helpompaa, kun se aloitetaan ajoissa! Näin estetään hermoston ylivirittyminen kivun kokemiselle ja päästään tuloksiin kevyemmillä hoidoilla.

26/04/2023

Oletko huomannut, että
Turun Murrella vielä tänään huikea tarjous voimassa!

Laajasta kurssitarjonnasta löytyy
jokaiselle jotain!
Itse koulutan Murrella Noseworkia alkeista vakkariryhmiin. Laji sopii erinomaisesti niin nuorelle kuin iäkkäämmälle koiralle, pienelle kuin isolle 🦮🐕‍🦺🐕🐶

Lämpimästi tervetuloa💜

Koiranpäivän teemana on tänä vuonna Kiva Koirakansalainen. Sen myötä toivotamme murret kursseille, ja tarjoamme 20% alen kaikista kursseista verkkokaupassamme 26.4. asti.

KOODI: KOIRANPÄIVÄ

https://www.turunmurre.fi/kurssit-ja-ryhmat/

📸 posessa ihana Tane, joka on muuten uutta kotia vailla 🧡

01/03/2023

Huomiselle torstaille 2.3 klo 13.15 vapautui hieronta-aika!
Soita tai laita viestiä : 041- 4343 977
*varattu*

05/02/2023

Täydennystä myyntihyllyyn:
HELENA TELKÄNRANNAN UUTUUSKIRJA
MILLAISTA ON OLLA KOIRA?

"Tiedätkö, mitä koiran hännänheilutuksen suunta merkitsee? Tunnistatko murinan eri vivahteet? Koira viestii jatkuvasti eleillään ja ilmeillään, ja jos osaamme, voimme lukea niitä. Kun ymmärrämme, mitä lemmikkimme yrittää sanoa, voimme paremmin tarjota sille hyvän elämän.

Tuorein tutkimustieto murtaa myyttejä eläinten käyttäytymisestä. Kuononpään nuolaisu ei aina liitykään ruokaan, ja hännänheilutus voi olla myös merkki hermostuneisuudesta. Jokaista koiraihmistä puhutteleva kirja tekee yhteiselosta ihmisen parhaan ystävän kanssa entistä antoisampaa."

Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistieteen tohtori. Hänen teoksensa Millaista on olla eläin? (SKS 2015) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Lauri Jäntin palkinnon ja Finlandia-ehdokkuuden. Teos palkittiin myös vuoden eläinsuojelutekona.