Koirakoulu Kompassi

06/11/2024

Kiinnostaisiko Dobo koulutusohjaaja-kurssi? 6.12. alkavassa koulutuksessa on vielä tilaa!

Lisätietoa ilmoittautumisesta täältä: https://www.koirakoulukompassi.com/fi/koulutus/dobo-dobo-koulutusohjaajakurssi

05/11/2024

Muita pennulle tärkeitä opetettavia taitoja ovat mm. odottaminen, rauhoittuminen, luopuminen erilaisista ärsykkeistä, rauhallinen ihmisten tervehtiminen, sekä varsinkin kaupungissa asuville koirille toisten koirien sujuva ohittaminen.
1. Odottaminen: Paikallaan pysyminen on kätevä taito, jota voi hyödyntää esimerkiksi ennen ovesta ulos kulkemista tai ruuan antamista pennulle. Odottamisen harjoittelu opettaa pennulle malttia, ja se voi toimia myös rauhoittumisen apukeinona.
2. Rauhoittuminen: Rauhoittumisen taito on tärkeä, sillä pentu tarvitsee lepoa ja unta kasvaakseen sekä palautuakseen erilaisista uusista kokemuksista. Pentu voi harjoitella rauhoittumista esimerkiksi omalla pedillään kotona ja vieraissa paikoissa. Myös harrastuksissa ja harjoitusten tauoilla rauhoittumisesta on paljon hyötyä oppimisen kannalta.
3. Luopuminen ärsykkeistä: Pentu kannattaa opettaa luopumaan esimerkiksi maasta löytyvästä ruoasta ja muista houkuttelevista asioista, kuten pyöristä tai autoista. Näin arki koiran kanssa on helpompaa ja turvallisempaa.
4. Toisten koirien ohittaminen sujuvasti: Ohittaminen on varsinkin kaupunkiympäristössä tärkeä taito. On hyvä opettaa koiralle neutraalia suhtautumista muihin koiriin ja vastaantulijoihin, eli pyrkiä välttämään liiallista innostumista tai jännittämistä. Vaikka meistä ajatus toisiaan tervehtivistä koirista voi olla mukava, koirille kaikkien moikkailu hihnassa ei yleensä ole tarpeen, ja voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita hihnojen mennessä solmuun.
5. Ihmisten kauniisti tervehtiminen: Kaikki koirat eivät ole innostuneita tervehtimään vieraita ihmisiä. Innokkaammille koirille on tärkeää opettaa, että ihmisiä tervehditään vasten loikkimatta ja päin juoksematta.
Kun pennun kanssa harjoittelee näitä sekä aiemmissa osissa kuvattuja taitoja, siitä voi olla helpompaa kasvattaa tasapainoinen ja erilaisissa arjen tilanteissa hyvin selviytyvä koira.

01/11/2024

Tässä lisää konkreettisia harjoitusvinkkejä edelliseen postaukseemme, jotka auttavat pentua oppimaan luoksetulon tehokkaasti ja positiivisesti.

1. Alkeiden harjoittelu sisätiloissa

• Tavoite: Saada pentu ymmärtämään, mitä "tule" tai muu valitsemasi luoksetulokäsky tarkoittaa.
• Harjoitus:
o Kun pentu on lyhyen matkan päässä sinusta, kutsu sitä iloisesti ja houkuttele vaikka makupalalla tai lelulla.
o Kun pentu lähtee tulemaan kohti, kehu innokkaasti, ja heti kun se saapuu luoksesi, palkitse namilla tai leikkimällä.
• Muunnelmat: Voit harjoitella tätä myös eri huoneissa tai vaikka niin, että avustaja pitää pentua hetken paikallaan, ja kutsut sitä toisen huoneen puolelta. Kun pentu on lähdössä innoissaan perääsi, avustaja päästää pennun matkaan. Samaa voi harjoitella myös pihalla.

2. Lähellä pysymisen ja huomion vahvistaminen ulkona

• Tavoite: Luoda pohjaa hyvälle luoksetulolle ulkona, pienin välimatkoin.
• Harjoitukset:
o Kun pentu kulkee vapaana ja pysyttelee lähelläsi, palkitse sitä katsekontaktista ja lähelläsi pysymisestä.
o Poistu pennun luota, eli kävele reippaasti muutaman metrin päähän ja odota, että pentu lähtee tulemaan oma-aloitteisesti luoksesi.
o Kun pentu lähtee omasta aloitteestaan kohti sinua, kehu ja palkitse sitä runsaasti.

3. Vähitellen vaikeutuvat häiriöharjoitukset

• Tavoite: Opettaa pentu tulemaan luokse myös, kun ympäristössä on häiriöitä.
• Harjoitukset:
o Aloita helpoilla häiriöillä (esim. kauempana liikkuva ihminen, lähistöltä kuuluvat liikenteen äänet, tms.). Jos koira on kovin kiinnostunut häiriöstä, yritä saada sen huomio ensin muilla äänillä, esim. vihellyksellä, kielen naksuttelulla tms. Vasta, kun pentu kääntyy katsomaan sinua, kutsu sitä luoksetulosanalla. Muista palkita pentu häiriössä tehdyistä luoksetuloista aivan erityisen runsailla kehuilla ja palkkioilla!
o Lisää hiljalleen harjoituksiin enemmän ja haastavampia häiriöitä, kuten muita koiria tai leikkiviä lapsia. Muista myös harjoitella eri ympäristöissä.
o Vältä liian haastavia häiriöitä erityisesti alussa, jotta pentu ei turhaudu. Varmista myös, että häiriön taso on aina sopiva pennun taitotasoon nähden. Häiriöiden haastavuus riippuu pennusta. Toisille vaikeampia ovat ihmiset, toisille koirat, autot, pyörät, hajut jne.

4. Leikillä motivoiminen

• Tavoite: Saada luoksetulosta iloinen ja vauhdikas tehtävä.
• Harjoitukset:
o Leikitä pentua hetken aikaa, ja nosta sitten lelu pois pennun ulottuvilta esim. rinnallesi tai selkäsi taa. Lähde kauemmas pennusta tai anna sen itse lähteä puuhailemaan omiaan.
o Yllätä pentu kutsumalla sitä innokkaasti, ja juokse itse heti pentua karkuun. Kun pentu saa sinut kiinni, palkitse jatkamalla leikkimistä sen kanssa.
o Tämä toimii hyvin erityisesti energisille pennuille, jotka innostuvat leikkimisestä ja juoksemisesta.

5. Etäisyyden kasvattaminen asteittain

• Tavoite: Pentu oppii tulemaan luokse myös silloin, kun se on kauempana sinusta.
• Harjoitukset:
o Kun pentu on oppinut luoksetulon lyhyin välimatkoin, voit alkaa kutsua sitä myös pikkuhiljaa piteneviltä etäisyyksiltä.
o Aloita sisällä tai turvallisesti aidatulla alueella, josta pentu ei voi vahingossa harhautua liian kauas.
o Jos pentu menettää matkan aikana kiinnostuksensa, lyhennä matkaa seuraavalla kerralla hieman tai lisää kiinnostavuutta kutsuun esimerkiksi juoksemalla toiseen suuntaan. Varsinkin nuorilla pennuilla on usein lyhyt ”napanuora” omistajaan, eivätkä ne välttämättä halua olla kovin kaukana omistajastaan. Tässä on kuitenkin paljon koirakohtaisia eroja.
o Vaihtele etäisyyksiä, tarjoten välillä pitkien matkojen väliin myös lyhyempi matka, jotta tehtävä ei käy pennulle liian yksipuoliseksi.

Mitä ei saa tehdä luoksetuloa opettaessa?

• Älä toistele kutsua: Jos koira ei reagoi, vältä toistamasta kutsua jatkuvasti. On parempi varmistaa ensin, että pentu kuulee ja ymmärtää käskyn oikean merkityksen. Jos pentu ei reagoi kutsuun, kiinnitä sen huomio ensin jollakin muulla äänellä, esim. vihellyksellä tai kielellä naksuttelulla.
• Älä rankaise, jos pentu ei tule heti: Tämä tekee käskystä epämiellyttävän ja heikentää pennun halua tulla luokse seuraavalla kerralla.
• Älä kiirehdi: Luoksetuloa ei kannata harjoitella esimerkiksi liian haastavissa paikoissa ennen kuin pohjataidot ovat kunnossa.

30/10/2024

Tärkeimmät pennulle opetettavat taidot osa 5

Luoksetulo on tärkeä taito, joka parantaa koiran ja omistajan välistä luottamussuhdetta sekä pennun turvallisuutta. Huolellisesti opetettu ja yleistetty luoksetulo varmistaa, että koira tulee omistajan luokse, vaikka ympärillä olisi häiriötekijöitä.

Miksi luoksetulo on tärkeä taito?

• Turvallisuus: Luoksetulo voi estää vaaratilanteita, kuten auton alle jäämisen tai juoksemisen kohti muita koiria.
• Luottamuksen rakentaminen: Toistuvat onnistuneet luoksetulot lisäävät pennun luottamusta omistajaan ja vahvistavat koiran ja omistajan suhdetta.
• Vapaus: Hyvä luoksetulo antaa pennulle enemmän vapautta liikkua ilman hihnaa luvallisissa ja turvallisissa paikoissa.
• Toimivan yhteistyön perusta: Luoksetulo ja ihmisen lähellä pysyminen ovat tärkeitä pohjia monelle muulle taidolle, ja niitä tarvitaan myös erilaisissa harrastuslajeissa.

Miten vahvistaa luoksetuloa pennulle?

1. Aloita helposta ympäristöstä: Valitse rauhallinen ja häiriötön paikka, kuten oma piha tai sisätila, jossa pennun on helppo keskittyä juuri sinuun.

2. Tee itsestäsi houkutteleva: Käytä iloista ääntä, leluja ja/tai hyviä herkkuja saadaksesi pennun huomion. Kyykisty ja kutsu pentua luokse iloisella äänellä. Voit myös levittää kätesi, taputella niitä tai rapistella lattiaa.

3. Palkitse heti, kun pentu tulee luokse: Anna pennulle palkinto heti, kun se saapuu luoksesi. Palkinto voi olla vaikkapa herkkupala, kehu tai leikkihetki. Tärkeintä on, että pentu yhdistää luoksetulon johonkin positiiviseen. Voit myös kehua pentua jo silloin, kun se alkaa tulla sinua kohti, jolloin pentu jaksaa varmemmin tulla myös perille asti.

4. Käytä selkeää vihjesanaa: Valitse tietty sana, kuten "tänne" tai "tule," ja opeta sen merkitys koiralle huolellisesti. Vältä käyttämästä sanaa silloin, kun tiedät, ettei pentu todennäköisesti tule. Jos pentu on esimerkiksi leikkimässä toisen koiran kanssa tai juoksemassa tuulen mukana lentävien lehtien perässä, älä turhaan huutele sitä ”tänne”-käskyllä, vaan koita saada ensin koiran huomio itseesi joillakin muilla kutsuilla/äänillä, esimerkiksi viheltäen tai kielellä naksuttaen. Kun pentu havahtuu kuulemaan sinut, voit käyttää ”tänne”-sanaa.

5. Pidä harjoitukset lyhyinä ja onnistuneina: Lyhyet, onnistuneet harjoitukset auttavat pentua oppimaan. Yritä välttää liian pitkiä treenejä, jotka voivat turhauttaa ja/tai kyllästyttää pentua. Treenaa mieluummin usein ja vähän kerrallaan, ja lopeta kun harjoitus vielä onnistuu.

6. Lisää vähitellen häiriöitä: Kun pentu oppii tulemaan luokse rauhallisessa ympäristössä, ala lisäämään häiriötä asteittain. Tavoite on opettaa tulemaan luokse myös silloin, kun ympärillä tapahtuu jotain mielenkiintoista, esimerkiksi koiran näkökentässä kulkee ihminen tai koira, tai kun viereisessä puistossa on lapsia leikkimässä. Mitä vaikeammassa häiriössä koira pystyy tekemään luoksetulon, sitä paremmat palkkiot sille tulee tarjota! Muista myös, että esimerkiksi sisällä toimiva herkku ei todennäköisesti riitä vaikeammassa häiriössä tai siirryttäessä treenaamaan ulos.

Mitä ei saa tehdä?

1. Älä käytä luoksetuloa negatiivisiin asioihin: Jos kutsut pennun luokse aina vain silloin, kun haluat kytkeä sen ja viedä esimerkiksi pois koirapuistosta tai sisälle, pentu oppii nopeasti, ettei luoksetulo ole kannattava tai kiva asia. Varmista siis, että suurin osa luoksetulokutsuista johtaa paitsi runsaisiin palkkioihin, myös siihen, että pentu saa vapautuksen jatkaa omia puuhiaan. Pyri kytkemään koira jotenkin muutoin kuin kutsumalla se luo. Voit esimerkiksi opettaa koiralle temppuna pään pantaan sujauttamisen, tai heittää sille nameja maahan etsittäväksi ennen kytkemistä.

2. Älä jahtaa pentua, jos se ei tule heti: Jos pentu ei tule luokse heti, yritä pysyä rauhallisena ja houkuttelevana, m***a älä lähde juoksemaan pennun perään (ellei turvallisuussyistä ole välttämätön pakko). Tämä saattaa tehdä tästä pennulle hauskan leikin, ja se voi vahvistaa pakenemiskäytöstä. Pentu voi myös säikähtää kohti juoksevaa ihmistä, joka yrittää tarttua siihen kiinni. Yritä mieluummin juosta karkuun, jotta koira lähtisi jahtaamaan sinua.

3. Harjoitusten epäsäännöllisyys: Jatkuvuus on tärkeää; jos harjoituksia tehdään vain harvoin, oppiminen ei ole tehokasta. Luoksetulo on taito, jota kannattaa harjoitella jopa päivittäin. Myös aikuisen koiran luoksetuloja kannattaa vahvistaa ja palkita, jotta taito pysyy yllä.

4. Turhautuminen: Jokainen koira oppii omaan tahtiinsa, joten ole kärsivällinen. Muista, että jossain vaiheessa pennulle tulee murrosikä, ja silloin jo hyvin hallussa olleita taitoja joutuu usein harjoittelemaan ”uudestaan”, kun koiran kiinnostus saattaa olla kaikkialla muualla paitsi omistajassa. Tämän vuoksi vahva pohja luoksetuloharjoituksille ja harjoittelun ylläpitäminen sekä riittävän hyvät, uudet, mielenkiintoiset ja yllättävät palkkiot ovat avainasemassa.

5. Älä rankaise pentua, jos se ei tule heti: Rankaiseminen tai negatiivinen palaute vain heikentää pennun halua tulla luokse tulevaisuudessa. Ole kärsivällinen ja pysy positiivisena.
Varman luoksetulon opettaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, m***a kun koiralla on vahva ymmärrys tästä taidosta, se sekä helpottaa arkea että lisää koiran turvallisuutta huomattavasti. Luoksetulo vaatii myös ylläpitämistä, eli aikuistakin koiraa tulee vähintään satunnaisesti palkita luoksetulosta, jotta se pysyy koiralle kannattavana.

Huolellisesta opettamisesta huolimatta kaikille koirille ei välttämättä kuitenkaan ole mahdollista opettaa täysin varmaa luoksetuloa. Esimerkiksi kovin riistaviettisille koirille ovat hajut niin tärkeitä ja kiinnostavia, ettei mikään palkkio mene metsästysvietin ohi. Myös tällaiselle koiralle luoksetulon opettaminen ja harjoittelu on kuitenkin kannattavaa, sillä jokaisella helpommassa ympäristössä onnistuneella toistolla luodaan vahvempaa pohjaa luoksetulolle ja omistajan kuuntelulle.

24/10/2024

Tärkeimmät pennulle opetettavat taidot osa 4

Yksinolon opettaminen koiranpennulle on tärkeä asia, sillä suurin osa meistä käy töissä tai muissa paikoissa, jonne koiraa ei voi ottaa mukaan. Huolellisella opettamisella voidaan ehkäistä esimerkiksi eroahdistuksen syntymistä tai yksinolon aiheuttamaa stressiä. Yksinolo-ongelmat voivat johtaa myös muihin käytösongelmiin, kuten haukkumiseen, sisälle tarpeiden tekemiseen tai esineiden tuhoamiseen.

Ohessa koottuna muutamia vinkkejä, joilla yksinolon opettamista voi aloittaa.

1. Aloita ajoissa: Totuta pentua yksinoloon mahdollisimman varhain, pienin askelin. Totuta pentua siihen, ettei se ole jatkuvasti luonasi, vaan myös hereilläoloaikana esimerkiksi pentuaitauksessa. Aluksi pentu voi olla ”yksin” korkeintaan muutaman minuutin ajan, ja pikkuhiljaa aikaa voidaan pidentää. Alussa harjoittelu kannattaa myös aloittaa silloin, kun pentu on valmiiksi väsynyt.

2. Tee yksinolo positiiviseksi: Voit esimerkiksi tarjota pennulle ruuan jostakin virikelelusta (esim. nuolu/nuuhkumatto tai aktivointikuppi) niin, että pentu on koiraportin toisella puolella tai pentuaitauksessa. Pennulle voi jättää myös jotakin turvallista pureskeltavaa. Tällöin koira oppii, että erillään ihmisestä olo on myös mukava asia.

3. Tee lähtö ja paluu neutraaleiksi: Kun lähdet ja palaat kotiin, älä tee tilanteesta suurta numeroa. Jätä hyvästit rauhallisesti ja vältä liiallista riehuttamista heti kotiin tullessa, jotta pentu oppii, että yksinolo on normaali osa arkea. Ymmärrettävästi tuntuu mahtavalta, kun koira on todella innoissaan kotiinpalustamme, m***a usein tällainen ylitsepursuava into voi kertoa myös siitä, että koira onkin stressaantunut yksinolosta ja helpotus omistajan paluusta purkautuu liehakoimisena.

4. Harjoittele vähitellen: Aloita lyhyistä yksinoloajoista ja pidennä niitä asteittain. Voit esimerkiksi käydä asunnosta ulkona ja tulla heti takaisin, tekemättä asiasta mitään numeroa. Pennun voi olla myös hyvä oppia, ettei se esimerkiksi tule aina mukanasi vessaan.

5. Rauhallinen ympäristö: Varmista, että pennulla on turvallinen ja rauhallinen tila olla yksin, kuten esim. oma aitaus, jossa on koiralle tuttu nukkumapaikka/peti. Lisäksi kannattaa huomioida ja varmistaa, että yksinollessaan pentu ei pääse tekemään mitään vaarallista. Tämän voi tehdä esimerkiksi rajaamalla tilaa yhteen huoneeseen tai osaan huonetta/asuntoa, vaikkapa pentuaitauksella tai koiraportilla. Opettamista helpottaa, että pentu viettää muutenkin aikaa tässä tilassa, eikä rajattuun tilaan vienti tarkoita heti yksin kotiin jäämistä. Pentu voi esimerkiksi viettää myös yönsä tässä tilassa. Rajatumpi tila voi rauhoittaa koiraa, ja kannattaa kokeilla, missä osassa asuntoa rajaus on sinun koirallesi paras; jollekin on helpointa viettää yksinolot eteisessä, jollekin keittiössä ja jollekin makuuhuoneessa. Joillakin pennuilla auttaa radion jättäminen päälle päivän ajaksi, jolloin radio toimii taustakohinana eikä pentu ehkä havahdu jokaiseen ulkoa/rappukäytävästä kuuluvaan kolahdukseen tai rasahdukseen.

6. Yksinolojen seuraaminen: Pennun ja aikuisenkin koiran yksinoloja voi seurata etänä erilaisten valvonta/lemmikkikameroiden kautta, tai äänittää yksinoloja ja tarkistaa ääniraita kotiin tullessa. Vaikka koira olisikin rauhallinen lähtiessäsi ja kotiin palatessasi, nauhoituksesta tai kamerasta huomaat, mikäli se jossakin yksinolon vaiheessa onkin stressaantuneempi tai esimerkiksi haukkuu ulkoa tuleville äänille.

Mitä ei saa tehdä:

1. Älä jätä pentua yksin liian pitkäksi aikaa: Pentua ei kannata jättää liian pitkäksi aikaa yksin heti alkuvaiheessa. Liian nopea eteneminen voi hidastaa yksinolon oppimisprosessia ja lisätä pennun stressiä. Muutoinkin olisi hyvä, jos pennun ei tarvitsisi olla heti alussa koko päivää yksinään, vaan esimerkiksi työpäivien aikana joku kävisi kesken päivän ulkoiluttamassa pentua, jolloin opetus tapahtuu asteittain.

2. Älä palaa lohduttamaan, jos pentu vinkuu: Jos palaat lohduttamaan pentua aina, kun se vinkuu tai haukkuu, pentu voi oppia, että tällaisella käytöksellä se saa huomiosi ja sinut palaamaan. Tämä voi pitkittää yksinolon oppimista. Huolehdi, että seuraava harjoitus on pennulle helpompi (esim. pentu on valmiiksi väsyneempi ja/tai yksioloaika on lyhyempi).

3. Älä käytä rankaisua: Jos pentu esimerkiksi haukkuu/ulvoo tai tuhoaa yksinollessaan, rankaisu ei auta. Pentu ei ymmärrä, mistä sitä rankaistaan, ja tämä johtaa epävarmuuteen. Rankaisun käyttäminen saa pennun pelkäämään omistajaansa ja tämän kotiin palaamista, mikä todennäköisesti pahentaa esimerkiksi tuhoamista. Yksinolon haasteita tulee ennaltaehkäistä oikeanlaisella harjoittelulla, ei rankaisulla.

4. Älä kiirehdi prosessia: Yksinolon oppiminen vie aikaa, ja jokainen pentu etenee omassa tahdissaan. Kärsivällisyys ja asteittainen sekä säännöllinen harjoittelu ovat avainasemassa. Harjoittelu ei yleensä etene nousujohteisesti, vaan ”takapakkeja” tulee jokaiselle koiralle jossakin vaiheessa. Tällöin harjoitusta kannattaa helpottaa, ennen kuin yksinoloja taas pidennetään.

5. Älä kiihdytä pentua ennen lähtöä: Älä käy heittelemässä palloa tai tee muuta kiihdyttävää juuri ennen kuin pentu jää yksin. Tee mieluummin esimerkiksi rauhallinen nuuskuttelulenkki, namien etsintää tai pientä aivojumppaa temppuja opettelemalla. Päämäärätön riehuminen ja pallojen tai keppien perään ryntäily sen sijaan jättää pennun helpommin korkeille kierroksille. Parasta olisi, jos yksin jäämisen saisi ajoitettua siihen, kun pentu on rauhoittumassa lepäämään.

Yhteenveto:

Yksinolon opettaminen on tärkeä taito, joka vaatii johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja positiivista vahvistamista. Kuten muutkin taidot, myös yksinolon oppiminen saattaa edetä aaltoillen, eli yhtenä päivänä koira saattaa olla täysin tyyni ja toisena päivänä räjäytellä esineitä ympäriltään. Yksittäiset hankalat yksinolot eivät tarkoita, että koirasta tulee eroahdistunut, vaan koiralla on esimerkiksi saattanut olla ns. "huono päivä" tai liikaa kuormitusta, jolloin sen on vaikeaa rauhoittua yksinollessa.

Kaikesta harjoittelusta huolimatta jotkut koirayksilöt eivät kuitenkaan pysty oppimaan esim. työpäivien mittaista yksinoloa. Eroahdistus voi olla opittua, m***a se voi olla myös koirassa oleva ominaisuus, ja tällaisen koiran voi olla lähes mahdotonta pärjätä yksinoloissa. Tällaiselle koiralle esimerkiksi koirapäiväkoti tai kotiin tuleva hoitaja voi olla sopiva ratkaisu. Jo olemassa olevan eroahdistuksen poisopettaminen vaatii yleensä kotikäynnin tai -käyntejä asiaan perehtyneeltä ongelmakoirakouluttajalta.

22/10/2024

Tärkeimmät pennulle opetettavat taidot osa 3

Sisäsiisteyden opettaminen koiranpennulle on tärkeä osa pennun varhaiskasvatusta, ja sen oppiminen vaatii johdonmukaista harjoittelua, kärsivällisyyttä sekä oikeanlaista vahvistamista. Tässä artikkelissa käydään läpi erilaisia tapoja, joilla opettaa sisäsiisteyttä pennuilla.

Millaisilla keinoilla sisäsiisteyttä voidaan vahvistaa?

1. Rutiinin luominen: Varmista, että viet pennun ulos säännöllisesti – aina ruokailun, leikkimisen ja nukkumisen jälkeen. Varsinkin nuori koira tulee viedä ulos useita kertoja päivässä. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että pentu pystyy pidättämään suunnilleen tunteina ikänsä kuukausina +1, eli esimerkiksi kolmikuinen pentu pystyisi pidättämään korkeintaan 4 tuntia. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton sääntö, vaan pidätyskyky on hyvin yksilöllinen asia, joka riippuu monesta seikasta.

2. Kehuminen ja palkitseminen: Jokaisen onnistuneen ulkona tehtävän tarpeen jälkeen on tärkeää kehua pentua välittömästi. Tämä vahvistaa oikeaa toimintaa ja nopeuttaa oppimista. Koiran voi myös palkita makupalalla tarpeiden teon jälkeen. Älä kuitenkaan riehaannu, vaan kehu pentua rauhallisesti, jotta tarpeiden teko ei keskeydy.

3. Tarkkaile pentua: Pennut usein nuuskivat, pyörivät ympäriinsä tai näyttävät levottomilta, kun ne etsivät paikkaa, jonne tehdä tarpeensa. Kun huomaat näitä merkkejä, vie pentu heti ulos.

4. Yölliset ulkoilut: Pienet pennut eivät pysty pidättämään koko yötä, joten varaudu heräämään ja viemään pentu ulos ainakin kerran yössä ensimmäisten viikkojen ajan. Muista myös viedä pentu ulos heti ensimmäisenä, kun itse heräät.

5. Rauhallinen ympäristö: Kun viet pennun ulos, pyri valitsemaan rauhallinen paikka, jossa se voi keskittyä tekemään tarpeensa ilman liikaa häiriöitä. Pennut haluavat usein tehdä tarpeensa samaan paikkaan, jota voi hyödyntää sisäsiisteyden opetuksessa.

6. Tiheä ulkoilu: Pennun rakko ei pysty aluksi pidättämään pitkään, joten pentua kannattaa käyttää ulkona mieluummin liian tiuhaan kuin liian harvoin. Esimerkiksi pennun hereilläoloaikana ja sen touhutessa voi sitä käyttää ulkona useamman kerran tunnin aikana.

7. Kodin muokkaaminen: Jos pentu on oppinut tekemään tarpeensa sanomalehdelle tai pissa-alustalle, se todennäköisesti pitää myös esimerkiksi mattoja sopivina pissa-alustoina. Tarpeen vaatiessa voi olla kannattavaa kääriä matot pois lattialta pikkupentuaikana.

Mitä ei saa tehdä:

1. Älä rankaise jälkikäteen: Jos pentu tekee tarpeensa sisälle, sitä ei pidä nuhdella tai rankaista. Pentu ei ymmärrä, mistä se saa rangaistuksen, ja tämä voi aiheuttaa pelkoa tai epäluottamusta. Vaikka pentu ymmärtäisi, että rangaistus liittyy tarpeiden tekoon, eivät kiellot ja torumiset pidennä koiran pidätyskykyä. Rangaistuksen sijaan siivoa vahinko neutraalisti ja yritä ennakoida seuraava ulkoilutarve paremmin. Käytä puhdistusaineita, jotka poistavat myös hajun.

2. Älä ole kärsimätön: Sisäsiisteyden oppiminen voi viedä aikaa, ja pentujen rakon hallinta kehittyy vähitellen. Yhden pennun oppiminen voi olla nopeampaa kuin toisen, joten kärsivällisyys on avainasemassa. Rotujen ja yksilöiden välillä on suuriakin eroja, milloin ne oppivat sisäsiistiksi. Jatkuva johdonmukaisuus ja positiivinen vahvistaminen auttavat pentua oppimaan, mitä siltä odotetaan.

Mikäli pennun kanssa aikoo matkustaa, on hyvä liittää vihjesana tarpeilla käymiseen. Näin koiran saa ohjattua tarpeilleen haluamaansa paikkaan. Tämä onnistuu helposti: nähdessään koiran menevän tarpeilleen, sanoo koiralle samalla vaikkapa ”käypä pisulla” ja heti kun pentu näin tekee, kehuu sitä vuolaasti.

17/10/2024

Tärkeimmät pennulle opetettavat taidot osa 2

Katsekontakti on yksi tärkeimmistä taidoista, joita koiranpennulle voidaan opettaa. Katsekontaktin harjoittelu vahvistaa yhteyttä koiran ja omistajan välillä, jolloin koira on yleisestikin paremmin kuulolla omistajan suuntaan. Hyvin opetettu kontakti toimii myös häiriörikkaammassa ympäristössä, jolloin koira kiinnittää huomiota omistajaan ja kuuntelee tämän ohjeita, vaikka ympärillä tapahtuisikin jotakin kiinnostavaa. Katsekontakti ei siis ole pelkkää silmiin katsomista, vaan se on työkalu laajempaan koiran hallintaan ja pohja yhteistyölle.

Miksi kontaktin opettaminen on tärkeää?

1. Koira pysyy kuulolla: Kun koira oppii ottamaan omistajaan katsekontaktin, sen on helpompi keskittyä ja kuunnella ohjeita. Tämä helpottaa niin koulutusta kuin arjen sujuvuutta.

2. Vahva suhde: Kontakti vahvistaa koiran ja omistajan välistä sidettä. Koira oppii, että omistajan huomio on tärkeää, ja siitä seuraa mukavia asioita.

3. Auttaa kiihdyttävissä tilanteissa: Kun koira on oppinut vahvan kontaktin omistajaansa, sillä on ensimmäinen konkreettinen apukeino keskittymiseen ja ohjaajan kuuntelemiseen, vaikka ympärillä olisi häiriötekijöitä.

4. Auttaa käytöshaasteiden ennaltaehkäisyssä: Kun koira on oppinut kiinnittämään huomiota omistajaansa ja tukeutumaan tähän erilaisissa häiriöissä, saattaa se hankalissakin tilanteissa valita kääntyä omistajan puoleen esimerkiksi toisille koirille haukkumisen tai hihnassa kiinnostavia asioita kohtaan ryntäilyn sijaan.

Miten opettaa kontaktia koiranpennulle?

1. Katsekontaktin vahvistaminen: Aloita rauhallisessa ympäristössä ja anna koiran hakea katsekontakti vapaaehtoisesti. Kun pentu katsoo sinua silmiin, merkitse hetki (esim. palkkasanalla tai naksuttimella) ja anna palkkio. Palkkiona voi käyttää vaikkapa makupaloja tai leikkimistä. Toista tätä lyhyitä hetkiä kerrallaan. Muista huomioida pentu kehumalla sitä katsekontaktin ottamisesta myös silloin, kun sinulla ei ole tarjota sille namia tai lelua palkkioksi.
Katsekontaktin opettamiseen on myös paljon muita erilaisia harjoituksia. Tavoite on, että koira itse spontaanisti ottaa kontaktia ohjaajaan.

2. Nimen käyttö: Yhdistä kontaktiharjoitukseen koiran nimi. Sano pennun nimi iloisesti, ja kun se kääntyy katsomaan sinua, palkitse se. Tämä opettaa pennulle, että sen kannattaa nimensä kuullessaan kiinnittää huomio sinuun. Samaan harjoitukseen eli nimen merkityksen vahvistamiseen kannattaa aika ajoin palata myös aikuisen koiran kanssa!

3. Häiriöiden lisääminen: Kun pentu osaa ottaa katsekontaktin rauhallisessa ympäristössä, lisää asteittain häiriöitä. Tee harjoituksia eri paikoissa, kuten ulkona, vilkkaissa ympäristöissä tai toisten koirien lähettyvillä, m***a varmista, että pentu saa paljon onnistumisia, hyviä palkkioita ja positiivisia kokemuksia.

4. Palkkioiden vaihtelu: Pidä kontaktin ottaminen koiralle mielenkiintoisena ja palkitse koira vaihtelevasti erilaisilla herkuilla tai leikeillä. Toisinaan pelkkä kehu tai ylipäätään reaktio koiraan voi olla riittävä. Mitä haastavampi tilanne, sitä parempi palkkio!

5. Lyhyet ja toistuvat harjoitukset: Pennun keskittymiskyky on rajallinen, joten pidä harjoitukset lyhyinä, m***a tee niitä usein. Yritä myös saada spontaania kontaktia arjen tilanteissa, kuten ennen ruokaa tai ulos lähtöä. Näistä palkkioksi koira saa sen, mitä olette tekemässä, esimerkiksi ruuan tai ulos lähdön. Pidä palkkioita aina mukanasi, jotta pystyt palkitsemaan koiraa kontaktin ottamisesta useissa eri tilanteissa!

Mitä ei kannata tehdä?

1. Älä pakota kontaktia: Koiran tulee itse hakeutua katsekontaktiin, eikä sitä pidä "pakottaa" siihen. Jos pentu katsoo muualle, älä toru sitä tai houkuttele sitä viemällä nami silmiesi väliin, vaan odota rauhassa, että se katsoo sinua omasta aloitteestaan.

2. Älä tee liian pitkiä harjoituksia: Varsinkin nuorella pennulla keskittymiskyky on rajallinen, joten liian pitkät harjoitukset voivat johtaa väsymiseen ja turhautumiseen.

3. Älä unohda kehua ja palkita: Koiran on tärkeää ymmärtää, että kontakti on aina kannattavaa. Muista palkita koiraa riittävän usein, vaikka se tuntuisi jo osaavan kontaktin ottamisen ja pitämisen.

4. Älä harjoittele vain helpoissa tilanteissa: Jos kontakti toimii vain hiljaisessa ja häiriöttömässä ympäristössä, koira ei opi soveltamaan taitoa monimutkaisemmissa tilanteissa. Lisää häiriöitä asteittain ja suunnitelmallisesti.

Tärkeitä vinkkejä kontaktin opettamiseen

• Muista koirien yksilöllisyys: Kaikki koirat eivät opi samaan tahtiin, ja on tärkeää mukauttaa harjoitukset pennun luonteeseen ja oppimiskykyyn. Muista, että pennut ottavat hyvin helposti kontaktia, joten hyödynnä tätä.

• Palkkion laatu ja ajoitus: Hyvä palkkio ja oikea-aikainen palkitseminen ovat avain onnistumiseen. Joskus herkut voivat olla parempi vaihtoehto, toisinaan leikki tai kehuminen toimii paremmin. Myös makupaloilla voi leikkiä, eli antaa koiran jahdata namikättä tai heittää sille namia saalistettavaksi!

• Harjoittelu osana arkea: Opeta pentu ottamaan kontaktia myös arjen tilanteissa, kuten ennen ulos lähtöä tai ruokailua, tai vaikkapa vapaaksi pääsyä. Tällöin se oppii, että kontakti johtaa mukaviin asioihin. Kontaktia voi myös hyödyntää luvan antamiseen: ”pyytämällä lupaa” katsekontaktilla pentu pääsee leikkimään, tervehtimään kavereita, ulos jne. Näin kontaktin ottamisesta muodostuu myös apukeino hallinnan rakentamiselle.
Kontakti on perusta monelle muulle taidolle, joten sen opettaminen antaa pennulle hyvät lähtökohdat muihin harjoituksiin.

16/10/2024

Äkkiä pois kuralammikoista!
22.10.2024 saakka äkkilähdöistä saa
-17% alennusta koodilla ÄKKILÄHTÖ24
https://www.koirakoulukompassi.com/pages/last_minute
Etu koskee vain uusia ilmoittautumisia.

Täältä löydät vapaat paikat kursseilta, joiden alkuun on enää alle kaksi viikkoa aikaa! Yksittäiset agitreenikerratke 16.10. klo 16.00 Agitreenikerta: Hauskaa ja Vauhdikasta ratatreeniYksittäinen treenikertaAgitreenikerta: Hauskaa ja Vauhdikasta ratatreenike 16.10. klo 16.00 Yksittäinen tr...

15/10/2024

Koiranpennun kasvatuksessa ja koulutuksessa tärkeintä on luoda vankka perusta, joka tukee pennun kehitystä ja hyvinvointia. Listasimme tärkeimpiä asioita, joita kannattaa opettaa koiranpennulle.
Tässä ensimmäisessä osassa on aiheena pennun sosiaalistaminen.

Koiranpennun sosiaalistaminen on todella tärkeä osa sen kehitystä sekä tulevaa hyvinvointia. Sosiaalistaminen tarkoittaa, että pentu tutustutetaan monipuolisesti erilaisiin ihmisiin, eläimiin, paikkoihin, ääniin, alustoihin ja tilanteisiin positiivisten kokemusten kautta. Tämä auttaa sitä kasvamaan itsevarmaksi ja stressinsietokykyiseksi aikuiseksi koiraksi.

Miksi sosiaalistaminen on tärkeää?
1. Auttaa vähentämään pelkoja: Pennut oppivat suhtautumaan neutraalisti tai positiivisesti erilaisiin ärsykkeisiin, mikä voi vähentää pelkotiloja myöhemmin.
2. Rauhallisempi suhtautuminen uusiin tilanteisiin: Hyvin sosiaalistettu koira kohtaa uusia ympäristöjä ja ihmisiä rauhallisemmin ja itsevarmemmin.
3. Parempi koulutettavuus: Koirat, jotka ovat saaneet positiivisia kokemuksia varhain, ovat usein helpompia kouluttaa.
4. Vahvistaa omistajan ja koiran välistä suhdetta: Yhteiset positiiviset kokemukset vahvistavat luottamusta ja kommunikaatiota.

Miten sosiaalistaa koiranpentua?
1. Altista erilaisille ympäristöille ja äänille: Vie pentu erilaisiin paikkoihin, kuten kaupunkiin, metsään, hiljaisiin ja vilkkaisiin ympäristöihin. Esittele sille erilaisia ääniä (esim. liikenteen ääniä, ukkosta, imuria).
2. Kohtaa erilaisia ihmisiä: Tutustuta pentua kaikenikäisiin ja -kokoisiin ihmisiin – lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin ja ihmisiin erilaisissa asuissa tai käyttämässä apuvälineitä (kuten sateenvarjoja tai pyörätuoleja). Pennun ei tarvitse olla kosketuksissa kaikkien erilaisten ihmisten kanssa, vaan esim. ostoskeskuksen käytävillä kulkemalla pentu näkee erilaisia ihmisiä ympärillään.
3. Toiset koirat ja eläimet: Anna pennun tavata rauhallisia, ystävällisiä aikuisia koiria ja muita eläimiä hallitusti, jotta pentu saa hyviä kokemuksia. Muista välttää ylikiihkeitä tai aggressiivisia kohtaamisia, jotta pentu ei pelästy. Myös eläinten kohdalla pelkkä kauempaa katselu voi riittää, pennun ei tarvitse päästä kosketuksiin kaikkien vastaantulevien koirien kanssa.
4. Tutustuttaminen kosketukseen ja käsittelyyn: Opeta pentua jo varhain ja pienissä erissä kynsien leikkaukseen, harjaamiseen, hampaiden tarkistukseen ja muuhun käsittelyyn. Tämä on erityisen tärkeää esim. eläinlääkäri- ja hoitokäyntejä ajatellen.

Mitä ei tulisi tehdä?
1. Liiallinen ärsykkeille altistaminen: Liian paljon uusia asioita kerralla voi johtaa ylikuormitukseen ja jopa pelkotiloihin. Esimerkiksi hyvää tarkoittava joukko lapsia ryntäämässä ihanan pennun luo on tällainen tilanne. Pentu tarvitsee myös lepoa ja rauhallisia hetkiä.
2. Pakottaminen: Jos pentu vaikuttaa pelokkaalta, anna sille aikaa ja vältä pakottamista tilanteisiin, jotka tuntuvat siltä epämiellyttäviltä.
3. Vääränlaisten koirakokemusten tarjoaminen: Pennulle liian intensiiviset koirakohtaamiset tai huonosti käyttäytyvät aikuiset koirat voivat pelästyttää sitä ja aiheuttaa sosiaalisia ongelmia myöhemmin.

Mitä huomioida pennun sosiaalistamisessa?
• Sosiaalistaminen tulisi aloittaa heti pennun kotiuduttua, yleensä 8–12 viikon iässä, m***a jatkaa sitä myös tämän "herkkyyskauden" jälkeen normaalina osana koiranpennun elämää.
• Tärkeintä on tehdä sosiaalistamisesta positiivinen kokemus, käytä herkkuja ja kehuja, jotta pentu yhdistää uudet asiat ja tilanteet mukaviin asioihin.
• Sosiaalistamisessa ei ole kyse siitä, että pentu tervehtisi kaikkia ja kaikkea, vaan siitä, että se oppii rauhoittumaan ja käyttäytymään hallitusti erilaisissa tilanteissa. Koiran täytyy oppia, että kaikkia ihmisiä, koiria tai ärsykkeitä ei tarvitse lähestyä tai tervehtiä, mikä auttaa välttämään ylikiihkeyttä ja häiritsevää käyttäytymistä myöhemmin.

Mitkä asiat koet itse tärkeimmiksi pentua sosiaalistaessa?